Yli­su­ku­pol­vi­nen toi­min­ta ja yh­des­sä te­ke­mi­nen oli­vat Suo­mes­sa 1940–1950-lu­vuil­la ar­ki­päi­väis­tä ja it­ses­tään sel­vää. Suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta kui­ten­kin kau­pun­gis­tui no­pe­as­ti ja 60–70-lu­vun tait­tees­sa enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta oli etään­ty­nyt van­has­ta maa­ta­lou­syh­teis­kun­nan (ag­raa­riyh­teis­kun­nan) elä­män­muo­dos­ta ja omak­su­nut kau­pun­kiyh­tei­sön ta­vat. Ny­kyi­nen yh­teis­kun­tam­me on ra­ken­net­tu niin, et­tä eri ikä­ryh­mät toi­mi­vat pää­a­si­as­sa omil­la aree­noil­laan; päi­vä­ko­deis­sa, kou­luis­sa, työ­pai­koil­la ja pal­ve­lu­ta­lois­sa.

Tänä päi­vä­nä yk­si­näi­syys on Suo­mes­sa va­ka­va yh­teis­kun­nal­li­nen on­gel­ma, joka ai­heut­taa fyy­si­siä ja psyyk­ki­siä ter­vey­son­gel­mia, ter­vey­den eri­ar­voi­suut­ta sekä in­hi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä. Kai­ke­ni­käis­ten yh­tei­sel­le toi­min­nal­le on si­ten tar­vet­ta ja so­si­aa­li­nen ti­laus.

Eri-ikäis­ten yh­des­sä liik­ku­mi­ses­ta pu­hut­ta­es­sa miel­le­tään se ylei­ses­ti lap­si­per­hei­den per­he­lii­kun­nak­si. Yh­des­sä liik­ku­mi­nen voi kui­ten­kin ol­la myös pal­jon muu­ta; lap­sien ja kum­mien yh­teis­tä lii­kun­taa, kes­ki-ikäis­ten hen­ki­löi­den liik­ku­mis­ta yh­des­sä iäk­käi­den van­hem­pien­sa kans­sa, lap­sien ja ikäih­mis­ten leik­ki­mie­li­set kil­pai­lut ja pi­ha­pe­lit tai hei­dän yh­tei­nen liik­ku­mi­nen ur­hei­lu­seu­rois­sa. Myös työ­pai­koil­la yh­tei­nen liik­ku­mi­nen voi­si tar­jo­ta eri ikä­ryh­mil­le uu­sia ko­ke­muk­sia ja yh­tei­söl­li­syyt­tä sekä mah­dol­lis­tai­si tu­tus­tua lä­hem­min työ­yh­tei­sön mui­hin työn­te­ki­jöi­hin. Van­hus­ten ja las­ten yh­tei­set ul­koi­lut toi­si­vat myös to­teu­tu­es­saan pi­ris­tys­tä pal­ve­lu­ta­lo­jen ja päi­vä­ko­tien ar­ki­päi­viin.

Eri-ikäis­ten yh­des­sä liik­ku­mi­nen mah­dol­lis­taa mo­ni­puo­li­sen fyy­si­sen ak­tii­vi­suu­den, joka edis­tää niin las­ten, ai­kuis­ten kuin ikäih­mis­ten­kin fyy­sis­tä kun­toa, ter­veyt­tä, hy­vin­voin­tia, op­pi­mis­ta ja su­vait­se­vuut­ta. Par­haim­mil­laan eri-ikäis­ten yh­des­sä liik­ku­mi­nen mah­dol­lis­taa mo­nen­lai­sia reit­te­jä lii­kun­nan ja ur­hei­lun pa­riin. Hei­dän yh­des­sä liik­ku­mi­sen­sa eri muo­dois­sa on mie­les­tä­ni eri­no­mai­nen mah­dol­li­suus saa­da ko­ko­naan liik­ku­mat­to­mat hen­ki­löt in­nos­tu­maan ul­koi­lus­ta ja lii­kun­nas­ta. Vas­taa­vas­ti lii­kun­nan har­ras­ta­jil­le liik­ku­mi­nen myös eri-ikäis­ten kans­sa on mu­ka­vaa vaih­te­lua ja mo­ti­voi hei­tä jat­ka­maan hie­noa har­ras­tus­taan. Jot­ta tä­mä­kin lii­kun­nan muo­to sai­si uu­sia har­ras­ta­jia, niin tu­le­vai­suu­des­sa tär­kei­tä ky­sy­myk­siä ovat: Ke­nen kans­sa eri-ikäi­set liik­ku­vat ja mi­ten ja mis­sä he yh­des­sä liik­ku­vat? Mit­kä ta­hot ja te­ki­jät es­tä­vät tai mah­dol­lis­ta­vat eri-ikäis­ten yh­des­sä liik­ku­mis­ta? Liik­ku­mi­sen pai­kat, ti­lat ja olo­suh­teet voi­vat mah­dol­lis­taa tai es­tää eri-ikäis­ten liik­ku­mis­ta.

Is­mo Län­ti­nen

Po­rin kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu ja kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jä­sen, Val­ti­on lii­kun­ta­neu­vos­ton jä­sen