Eri-ikäisten yhdessä liikkumisella terveyttä ja hyvinvointia
Ylisukupolvinen toiminta ja yhdessä tekeminen olivat Suomessa 1940–1950-luvuilla arkipäiväistä ja itsestään selvää. Suomalainen yhteiskunta kuitenkin kaupungistui nopeasti ja 60–70-luvun taitteessa enemmistö suomalaisista oli etääntynyt vanhasta maatalousyhteiskunnan (agraariyhteiskunnan) elämänmuodosta ja omaksunut kaupunkiyhteisön tavat. Nykyinen yhteiskuntamme on rakennettu niin, että eri ikäryhmät toimivat pääasiassa omilla areenoillaan; päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja palvelutaloissa.
Tänä päivänä yksinäisyys on Suomessa vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä terveysongelmia, terveyden eriarvoisuutta sekä inhimillistä kärsimystä. Kaikenikäisten yhteiselle toiminnalle on siten tarvetta ja sosiaalinen tilaus.
Eri-ikäisten yhdessä liikkumisesta puhuttaessa mielletään se yleisesti lapsiperheiden perheliikunnaksi. Yhdessä liikkuminen voi kuitenkin olla myös paljon muuta; lapsien ja kummien yhteistä liikuntaa, keski-ikäisten henkilöiden liikkumista yhdessä iäkkäiden vanhempiensa kanssa, lapsien ja ikäihmisten leikkimieliset kilpailut ja pihapelit tai heidän yhteinen liikkuminen urheiluseuroissa. Myös työpaikoilla yhteinen liikkuminen voisi tarjota eri ikäryhmille uusia kokemuksia ja yhteisöllisyyttä sekä mahdollistaisi tutustua lähemmin työyhteisön muihin työntekijöihin. Vanhusten ja lasten yhteiset ulkoilut toisivat myös toteutuessaan piristystä palvelutalojen ja päiväkotien arkipäiviin.
Eri-ikäisten yhdessä liikkuminen mahdollistaa monipuolisen fyysisen aktiivisuuden, joka edistää niin lasten, aikuisten kuin ikäihmistenkin fyysistä kuntoa, terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja suvaitsevuutta. Parhaimmillaan eri-ikäisten yhdessä liikkuminen mahdollistaa monenlaisia reittejä liikunnan ja urheilun pariin. Heidän yhdessä liikkumisensa eri muodoissa on mielestäni erinomainen mahdollisuus saada kokonaan liikkumattomat henkilöt innostumaan ulkoilusta ja liikunnasta. Vastaavasti liikunnan harrastajille liikkuminen myös eri-ikäisten kanssa on mukavaa vaihtelua ja motivoi heitä jatkamaan hienoa harrastustaan. Jotta tämäkin liikunnan muoto saisi uusia harrastajia, niin tulevaisuudessa tärkeitä kysymyksiä ovat: Kenen kanssa eri-ikäiset liikkuvat ja miten ja missä he yhdessä liikkuvat? Mitkä tahot ja tekijät estävät tai mahdollistavat eri-ikäisten yhdessä liikkumista? Liikkumisen paikat, tilat ja olosuhteet voivat mahdollistaa tai estää eri-ikäisten liikkumista.
Ismo Läntinen
Porin kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen