Met­sän mer­ki­tys omis­ta­jil­le, te­ol­li­suu­del­le, kan­san­ta­lou­del­le ja kai­kil­le sen käyt­tä­jil­le on kiis­ta­ton. Suo­ma­lai­set ra­kas­ta­vat met­sää. Olem­me hyö­dyn­tä­neet sitä ta­lou­des­sa – on­han met­sä kul­ta­kai­vos maal­le, jol­la ei ole öl­jy­va­ran­to­ja tai ja­lo­ki­viä. Moni muu­kin maa on hyö­dyn­tä­nyt met­sään­sä, osa to­sin rai­vaa­mal­la ne vain pel­loik­si. Suo­mes­sa näin ei ole teh­ty, vaan päin­vas­toin: Suo­mi kas­vat­taa enem­män puu­ta kuin hak­kaa ja met­siem­me puus­ton ti­la­vuus on suu­rem­pi kuin kos­kaan, sil­lä me ym­mär­räm­me, mikä mer­ki­tys uu­siu­tu­val­la luon­non­va­ran­nol­la on.

Sik­si EU:n en­nal­lis­ta­mi­sa­se­tus on Suo­mel­le tu­hoi­saa. Tä­hän as­ti met­siä kos­ke­va pää­tän­tä­val­ta on ol­lut sel­ke­äs­ti kan­sal­lis­val­ti­oi­den kä­sis­sä, mut­ta uu­den EU:n en­nal­lis­ta­mi­sa­se­tuk­sen myö­tä, pää­tän­tä­val­taa ol­laan täs­sä­kin asi­as­sa siir­tä­mäs­sä Brys­se­liin. Met­sä­po­li­tiik­ka on eh­dot­to­mas­ti pi­det­tä­vä kan­sal­li­sis­sa kä­sis­sä sen si­jaan, et­tä osal­tam­me sii­tä päät­tää met­sän­sä hä­vit­tä­nei­den mai­den po­lii­ti­kot.

En­nal­lis­ta­mi­sa­se­tus on mo­nel­ta osin koh­tuu­ton Suo­mel­le. Se mak­sai­si meil­le ar­vi­ol­ta 930 mil­joo­naa eu­roa vuo­des­sa, joka on brut­to­kan­san­tuot­tee­seen suh­teu­tet­tu­na eni­ten EU:ssa. Mit­ta­luok­ka huo­mi­oi­den on sel­vää, et­tei Suo­mel­le ai­heu­tu­vis­ta kus­tan­nuk­sis­ta pys­tyt­täi­si kat­ta­maan ko­vin­kaan suur­ta osaa EU-ra­has­to­jen kaut­ta ka­na­voi­tu­van ra­hoi­tuk­sen avul­la. Li­säk­si esi­tys si­toi­si mer­kit­tä­vil­tä osin Suo­men edus­kun­nan bud­jet­ti­val­taa vuo­si­kym­me­nik­si.

Met­siin ja luon­toom­me vai­kut­ta­via EU-pro­ses­se­ja on sa­ma­nai­kai­ses­ti vi­reil­lä usei­ta. En­nal­lis­ta­mis­ta kos­ke­van ase­tu­seh­do­tuk­sen vai­ku­tuk­sia ar­vi­oi­ta­es­sa on otet­ta­va huo­mi­oon sen yh­tey­det mui­hin EU-sää­dök­siin ja nii­den yh­teis­vai­ku­tuk­siin maa- ja met­sä­ta­lou­del­lem­me. Nyt näin ei teh­dä. Eten­kin met­sä­po­li­tiik­ka, jon­ka pi­täi­si ol­la täy­sin jä­sen­maan toi­mi­val­las­sa, otet­tai­siin ase­tuk­sen myö­tä EU:n oh­jauk­seen. Tämä louk­kaa myös mer­kit­tä­väs­ti omai­suu­den suo­jaa, sil­lä suu­rin osa Suo­men met­sis­tä on yk­si­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa. Suo­men tu­lee­kin ot­taa en­nal­lis­ta­mi­sa­se­tuk­seen kiel­tei­nen kan­ta, sa­moin kuin Ruot­si on teh­nyt.

Il­mas­to- ja ym­pä­ris­tö­toi­mis­sa tu­lee huo­mi­oi­da ko­ti­ta­louk­sien os­to­voi­ma ja te­ol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­ky. Val­ti­on ta­lou­del­li­nen tut­ki­mus­kes­kus (Vatt) moit­tii an­ka­rin sa­na­kään­tein hal­li­tuk­sen ta­lous­po­li­tiik­kaa ja en­si vuo­den bud­jet­tia. Met­sä­te­ol­li­suus on Suo­men suu­rim­pien vien­ti­a­lo­jen jou­kos­sa, jo­ten sen mer­ki­tys Suo­men ta­lou­del­le on val­ta­va. Jat­ku­vien met­sä­ra­joi­tus­ten ja uu­siu­tu­van ener­gi­an li­sä­ra­ken­ta­mi­sen vaa­ti­mien met­sä­hak­kui­den myö­tä he­rää huo­li, jää­kö ta­lous­met­sää enää riit­tä­väs­ti met­sä­te­ol­li­suu­den tar­pei­siin. Täl­lä on suu­ri mer­ki­tys myös Sa­ta­kun­nal­le, jos­sa on mer­kit­tä­väs­ti met­sä­te­ol­li­suut­ta sekä sen suo­raan ja vä­lil­li­ses­ti luo­mia työ­paik­ko­ja.

Pet­ri Huru

Kan­sa­ne­dus­ta­ja (ps.)