Ihamäki: Loukkaantumisten sävyttämät MM-kilpailut Tokiossa
Tokion yleisurheilun MM-kilpailut menivät kohtalaisen odotetusti, ehkä hieman alakanttiin suomalaisilta. Silja Kososen ja Krista Tervon odotettiin kamppailevan jopa mitalista. Kosonen taisteli hienosti sijalle neljä. Tervo valitettavasti tuli kipeäksi juuri kisojen alla ja suoritus ei finaalissa enää onnistunut. Saga Vannisella nähtiin olevan pienet saumat mitaliin ja onnistuessaan mitali olisi ollut täysin mahdollinen. Nyt nopeuslajit pettivät ja erityisesti pituushypyssä Saga epäonnistui. Kaksi viimeistä lajia antoi kuitenkin osviittaa tulevasta. Mitaleja tulee vielä. Myös olympia- ja MM-tasolla.
Ylivoimaisesti positiivisin suorittaja oli Alisa Vainio mainiolla viidennellä sijallaan naisten maratonilla. Alisa oli myös paras eurooppalainen, joten odotukset ensi vuoden EM-kilpailuihin ovat myös Alisan kohdalla kohtuu korkealla. Ilona Mononen juoksi 3 000 metrin esteissä Suomen ennätyksen, mutta karsiutui niukasti finaalista. Aivan vielä ei vauhti riitä MM-tasolla, mutta sekin aika koittaa vielä.
Liian paljon Suomen joukkueessa oli keskenkuntoisia ja/tai loukkaantumisista kärsineitä urheilijoita. Ehkä pieni vinkki myös urheilija-valmentajapareille. MM-tason kilpailuihin ei kannata lähteä keskenkuntoisena ”kokeilemaan”. Maailman huippuja vastaan voi onnistua vain, jos on täydessä fyysisessä iskussa.
Tokioon matkustaneista ainoa porilainen urheilija Nooralotta Neziri koki myös kauhun hetkiä, kun hän loukkaantui vakavasti valmistavalla leirillä. Voi vain kuvitella, miten suuri isku oli urheilijalle, joka oli juuri päässyt elämänsä kuntoon. Neziri on kuitenkin vakuuttanut, että ura ei lopu tähän. Ensin pitkä kuntoutusjakso ja sitten lajitreenin pariin ja paluu kilpakentille nähdään vielä. Osoittaa mahtavaa taistelutahtoa ja päättäväisyyttä, mihin Nooralotan uraa seuranneet ovat tottuneet.
Täältä Porista on 2000-luvun alkupuolelta lähtenyt päämäärätietoinen nousu kohti maailmanhuippua ja siinä sivussa tuli myös nostettua suomalainen naisaitajuoksu koko kansan tietoisuuteen. Uralle on mahtunut lukuisia nuorten ja aikuisten Suomen ennätyksiä ja mestaruuksia. Ehkä kirkkaimpana muistona nuorten Euroopan mestaruus Tallinnasta vuodelta 2011 sekä Tampereella kaksi vuotta aiemmin voitettu nuorten olympiafestivaalikulta. Ensimmäinen nuorten Suomen mestaruus tuli vuonna 2007. Voisiko ura kruunautua Kalevan kisojen mestaruuteen kotikisoissa vuonna 2027? Aika näyttää. Terveyttä, onnistuneita treenejä ja myötäistä tuulta tuleviin kuukausiin ja vuosiin.
Jussi Ihamäki
porilainen yleisurheiluvalmentaja, jalkapallofanaatikko

