Jääpallomestaruus avaa keskustelun katetusta tekojäästä
Kannattaa pyrkiä olemaan eturintamassa jossain sellaisessa asiassa, jota muualla ei vielä ole.
Viime lauantai oli Porissa Suomen mestaruuspäivä. Isomäen jäähallissa muisteltiin ensin iltapäivällä Ässien pelin yhteydessä kymmenen vuoden takaista liigamestaruutta. Paikalla oli mestarijoukkueen pelaajia kapteeni Ville Uusitalon johdolla. Kokemus oli yhteisöllinen. Moni muisti, missä oli ollut finaalipeliä aikanaan seuraamassa ja millaisia tunteita Ässien mestaruus sai tuolloin aikaan.
Kun jääkiekon liigapeli lauantaina päättyi, alkoi kivenheiton päässä Porin tekojääradalla jääpallon SM-finaali. Sen voitti vakuuttavasti Porin Narukerä. Edellisestä mestaruudesta oli aikaa yli kaksikymmentä vuotta. Näitä kahta urheilutapahtumaa oli seuraamassa lauantai-illassa yhteensä liki 8 000 katsojaa. Määrä on iso.
Urheilulla on edelleen merkittävä yhteisöllinen vaikutus. Tuntuu kuin paikkakunnan henkinen ilmapiiri, tulevaisuuden usko ja tekemisen meininki olisi vahvasti sidoksissa urheilumenetykseen. Monen mielestä Suomen 1990-luvun lamakin päättyi vuonna 1995, kun Suomi voitti ensi kertaa jääkiekon maailmanmestaruuden.
Ässät ovat hyvällä tiellä. Tästä kaudesta on tultava taloudellisestikin hyvä. Katsojamäärät ovat nousseet hienosti ja joukkue pääsi pelaamaan pudotuspelejäkin. Ässien uudessa nousussa ei sovi myöskään unohtaa Porin kaupungin roolia, kun kaupunki käytännössä pelasti viime vuonna Ässät koronakurimuksen keskeltä. Porissa nähtiin tuolloin aivan oikein oma arvonsa sillä, että Ässien liigataival saadaan turvattua.
Narukerän mestaruudesta on nyt aukeamassa uudenlainen mahdollisuus Porille. Porin kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna keskeyttää uuden palloiluhallin rakentamisen. Monien mielestä kustannukset olivat liian suuret. Osa näki, että suuri, yksittäinen investointi olisi vaarantanut muut isommat liikuntapaikkainvestoinnit pitkäksi aikaa.
Menneeseen ei kannata palata. Pitää katsoa eteenpäin. Nyt olisi mahdollisuus katsoa kahta iso liikuntapaikkainvestointia pakettina. Olisiko mahdollista tehdä Isomäestä valtakunnallinen liikuntapaikkakokonaisuus? Millä edellytyksillä alueelle voisi nousta niin palloiluhalli kuin myös katettu tekojäärata?
Katettu tekojäärata on ollut taustakeskusteluissa esillä jo vuosikausia. Vaikka asiaa on ylläpidetty paljolti jääpallovaikuttajien toimesta, niin kyseessä olisi monikäyttöinen ja ympärivuotinen liikunta- ja tapahtumapaikka. Talvella se palvelisi kaikkia jääurheilun ja jääliikunnan harrastajia luistelijoista, jääpallon kautta jääkiekon harrastajiin. Keväästä syksyyn se palvelisi esimerkiksi pesäpallon ja jalkapallon harrastajia.
Katettu tekojäärata olisi ainutlaatuinen Suomessa ja siinä sen keskeinen perustelu onkin. Se mahdollistaisi erilaisten valtakunnallisten ja kansainvälisten jääurheilutapahtumien ja kilpailujen tuomisen Poriin. Käyttäjinä olisivat varmasti myös monen urheilulajin leiriläiset. Hyvin suunniteltu halli soveltuisi myös messu-, tapahtuma- ja konserttikäyttöön. Sellainenkin Porista puuttuu.
Kun eduskuntavaalit on käyty, kannattaa tosissaan käydä keskustelu Isomäen tulevaisuudesta. Mihin on tarve, mikä on mahdollista ja onko olemassa muitakin rakennuttajamalleja kuin se, että kaikki rakennettaan yksin kaupungin rahalla? Alueen kehittämistä on jatkossakin syytä katsoa kokonaisuutena.
Pori tarvitsee vetovoimatekijöitä. Katettu, ympärivuotisessa käytössä oleva tekojäärata olisi yksi sellainen. Tampereen Nokia-areena on käyty katsomassa Porista asti. Sellaisen rakentamiselle ei Porissa ole mahdollisuuksia. Mutta kannattaa kuitenkin pyrkiä olemaan jossain sellaisessa asiassa eturintamassa, jota muualla ei vielä ole.
Kim Huovinlahti
päätoimittaja