”Nyt on kova pai­ne vas­tus­ta­jan kent­tä­puo­lis­kol­la ja maa­li suo­ras­taan roik­kuu il­mas­sa”. No mel­ko suu­rel­la var­muu­del­la tämä usein kuul­tu mai­ni­ta roik­ku­vas­ta maa­lis­ta ei pidä paik­kaan­sa. Pää­o­sa kuun­te­li­jois­ta ja kat­se­li­jois­ta kui­ten­kin ym­mär­tää mis­tä on kyse. Maa­li­o­dot­ta­mat ovat hui­pus­saan ja koh­ta pu­na­lamp­pu syt­tyy tai sit­ten ver­kot ovat töt­te­röl­lä. Ja omal­ta osal­taan ky­sei­set lau­sah­duk­set vain li­sää­vät pe­lin seu­raa­jien kiin­nos­tus­ta, eli kuu­lu­vat täy­sin ku­vi­oi­hin.

Edel­lä mai­ni­tun li­säk­si ur­hei­luun on pe­siin­ty­nyt sa­non­to­ja, joi­ta la­jia seu­raa­mat­to­man saat­taa jos­kus ol­la vai­kea si­säis­tää. Ke­vään pu­do­tus­pe­lien lä­hes­ty­es­sä nou­se­vat tär­ke­ät pis­teet ta­kuu­var­mas­ti esiin. Toi­saal­ta sar­ja­tau­lu­koi­ta on usein vain yk­si ei­kä niin, et­tä toi­ses­sa ovat tär­ke­ät pis­teet ja toi­ses­sa muun mu­as­sa syk­syn tiis­tai-il­lan voi­tos­ta saa­dut kol­me pis­tet­tä. Toki tä­mä­kin asia sel­vi­ää, kun kat­so­taan ko­ko­nais­ku­vaa.

Sar­jan al­ku­kier­rok­sil­la pe­la­tut pe­lit ko­e­taan tär­key­del­tään vä­häi­sem­mik­si kuin ne lop­pu­kau­den pe­lit, jois­sa rat­kais­taan sar­jan yk­kös­ti­la tai pu­to­a­jan paik­ka. Al­ku­kau­des­ta kaik­ki on kui­ten­kin vie­lä mah­dol­lis­ta ja kau­si jat­kuu pit­kään. Tai se ke­nel­tä pis­teet ote­taan. On tär­ke­äm­pää saa­da pis­teet sar­ja­tau­lu­kos­sa juu­ri se­län ta­ka­na ole­val­ta jouk­ku­eel­ta kuin sil­tä, joka ei kamp­pai­le sa­mois­ta sar­ja­si­joi­tuk­sis­ta oman jouk­ku­een kans­sa. Yh­tä kaik­ki, pis­te on pis­te, tuli se kau­den en­sim­mäi­ses­sä tai vii­mei­ses­sä ot­te­lus­sa.

Sit­ten ovat ne kuu­lui­sat hen­ki­maa­il­man ju­tut, joi­den kään­nök­set poik­ke­a­vat usein al­ku­pe­räi­ses­tä tar­koi­tuk­ses­taan. Muis­tan hy­vin, kun nuo­re­na klop­pi­na py­rin ai­na kan­nus­ta­maan jouk­ku­et­ta ver­baa­li­ses­ti. Oli­si­ko ol­lut B-ju­ni­o­rei­den SM-kar­sin­taa len­to­pal­los­sa, kun val­men­ta­jam­me ko­men­si mi­nut ole­maan hil­jaa erä­tau­ol­la ti­lan­teen ol­les­sa 2–2. Pe­lin jäl­keen asi­aa tie­dus­te­lin, mis­tä moi­nen ko­men­to? Ar­vos­tet­tu val­men­ta­jam­me to­te­si la­ko­ni­ses­ti. ”Oli­sit Kim­mo ko­hot­ta­nut taas it­se­luot­ta­mus­tam­me lau­seel­la; ei muu­ten jät­kät ol­la iki­nä voi­tet­tu vii­sie­räis­tä ot­te­lua”.

Kim­mo Ös­ter­lund

Nau­ra­va put­ki­myy­jä

”Pal­jon luu­loa, vä­hän tie­toa”