Knoppitiedon lähteillä
Ateena, Pariisi, Saint Louis, Lontoo, Tukholma ja sitten vielä sinne väliin Ateenan välikisat 1906. Siinä nykyaikaisten olympiakisojen alkutaival. Lisätietona muun muassa se, että vuoden 1908 kisat myönnettiin Roomalle ennen kuin Vesuviuksen purkautuminen esti kisojen järjestämisen Italiassa. Pisteenä iin päälle ensimmäisten talvikisojen järjestysvuosi 1924 ja paikkana Chamonix Ranskassa.
Tällaisia luetteloita voisi jatkaa loputtomiin ja sinällään ne ovat melko tylsää luettavaa. Ne, jotka haluavat tietää, todennäköisesti tietävät ja muita ei varmaankaan kovasti kiinnosta. Ajatuksena tässä on oma loputon intohimo kaiken maailman tietovisoja kohtaan. Ei löydy sauna- tai kortti-iltaa, joissa ei porukalla tietoa ja muistia ole testattu. Omasta työhuoneesta löytyy vieläkin musta pantteripatsas, jonka sain tietokilpailun menestyksestä jo edesmenneeltä hyvältä ystävältäni. Välillä siis tuli menestystä ja välillä meni hermot puutteellisen muistikapasiteetin vuoksi.
Tänä päivänä kuulee melko usein arvostelua nykynuorison tavasta kulkea katse tiukasti kiinni puhelimen ruudulla. Ei se silti kulkemista vaadi eli jatkuvaa myös koulussa, ravintolassa ja lähes missä tahansa riippumatta siitä, onko seuraa vai ei. Tässä kohtaa voin rehellisesti todeta, ettei koske pelkästään nuorisoa. Surukseni voin todeta, että kuvaus sopii myös meihin vanhempiin ihmisiin. Tämä toisaalta luonnollista, mutta toisaalta taas kovin harmillista. Nykyään on jo suurin mielenkiinto hävinnyt näihin tietovisoihin. Jos ei heti muista vastausta, niin ajatustyö seis, puhelin taskusta ja googlettamaan. Varmasti löytyy vastaus heti. Ja jos itse yrität pinnistellä, niin ainakin naapuripöydässä kaksin käsin tutkitaan puhelinta.
Oli joskus aika, kun minuakin pyydettiin mukaan tietovisaan osallistuneeseen joukkueeseen. Muut osallistujat olivat iältään noin puolet omasta iästäni ja hieman siinä hehkutinkin nuorison pelisilmää. Harvoin tällaista tietäjää oli tarjolla. Kun siinä aikani olin kuunnellut nuorison tietoja ja vastauksia, tuli kysymys Lontoon vuoden 1948 miesten keihäänheiton olympiavoittajasta. En välttämättä tuntenut ylpeyttä vastatessani Kulkuri ja Joutsen -kappaleen esittäjän Tapio Rautavaaran nimen. Varsinkin kun nuoriso kuin yhdestä suusta kertoi, että juuri näiden esihistoriallisten kysymysten takia minut oli mukaan kutsuttu.
Kimmo Österlund
naurava putkimyyjä
”Paljon luuloa, vähän tietoa”