Mää ole ai­ka­lai tyl­sä ih­mi­ne! Ko mu mi­ä­les­tä­ni jok­ku nin sa­no­tut juh­la­päi­vät o iha tur­hii! Mää mene mi­ä­lel­lä­ni syn­ty­mä­päi­vil ja ni­mi­päi­vil, ko joku käs­kee, mut mihi tar­vi­taa esi­mer­kiks nais­te päi­vää? Sit tart­tis ol mi­äs­ten­ki päi­vä! Ja las­te! No mar­ras­kuus o las­te oi­keuk­sie päi­vä ja hyvä o, ko niist muis­tu­tet­taa. Mut kaik­kei ih­mis­te ih­mi­siks ole­mi­se päi­vii sais ol enäm­pi. Ne sais ol vaik lä­hi­mäis­te päi­vii. Ja eluk­kai päi­vii tar­vit­tas kans. Ja lin­tu­je päi­vii. Ja kas­vei. Ja puit­te. Ja hy­än­teis­te. Vih­ro vii­me o ru­vet­tu ym­mär­täm­mää, et ih­mi­set o li­ä­mes il­ma niit. On­neks lop­pu­su­vest o Su­a­me lu­an­no päi­vä.

Mää ole sen­ki näh­ny, kui iso juh­la nais­te päi­vä o itä­naa­pu­ris. Ruu­sui tul­lee, mut muin päi­vin voi tul nyr­kist. Ei­kä per­he­vä­ki­val­taa eres pa­hek­sut ei­kä siit tu­a­mit. Sem­most ny vaa ta­pah­tuu, min­käs sil voi! Mut to­si­a­sia o, et nai­set ja ni­me­om­maa ne van­hat paa­pus­kat siäl pit­tää pys­tös sitä ta­val­list elä­mää. Ru­ak­kii ja hoi­taa ja loh­rut­taa ja vaa­tet­taa. Äi­teis per­rää po­jat po­ras Af­ka­nis­ta­ni so­ras ja nin täsä ny­ky­se­sä­ki ka­ma­luu­res. Äi­tit ot­taa sink­ki­ar­kut vas­taa ja hoi­taa hau­rat.

Mää fun­tee­ra­si täm­mä­sii ja läh­ri kel­ven­täm­mää mi­äl­tä­ni kau­pun­kil. Kir­jas­too ja ap­teek­kii o ain jot­tai asi­aa. Ap­tee­kist saa esi­mer­kiks pel­la­va­lak­rit­saa. Ja sal­mi­ak­kii. Sit tun­tu, et mu os­tok­se­ni o vähä lap­sel­lis­sii. Mää ky­syi, olis­ko jot­tai so­pi­vaa ras­vaa van­ha ih­mi­se naa­maa var­te. Si­ält tuli nin­ko tyki suust: täsä olis täm­mäst he­leyt­tä­vää ja si­leyt­tä­vää. Tämä o her­kis­täv­vää. Tämä o kir­kas­tav­vaa. Joku sal­va oli all-in-one ja toi­ne an­ti­a­ge. Joku oli rus­ket­tav­vaa ja toi­ne val­ka­sev­vaa. Joku oli vir­kis­täv­vää taik sur­kas­tav­vaa tai kur­tis­tav­vaa? Vai ru­pe­sin­ko mää jo kuu­le­maa har­hoi?

Sit mää vaa mi­ä­tei, kui tär­keit o iha ta­val­li­set päi­vät. Naa­ma­ry­pyt ei hait­taa. Se hait­taa, jos o kip­pee taik ka­ma­la mur­heel­li­ne. Muu­te voi it­tel­les ja lä­hei­sil­les tehr juh­la­päi­vä kosk vaa! Mää poik­ke­si kaup­paa ja os­ti hy­vät pul­lat ja kuk­ka­sii. Miäs sano, et sää olet nin­ko nu­ar­tu­nu...

Kröön­ruus­ka