Länsi-Suomen entinen päätoimittaja kirjoittaa lehden lopetuksesta: 60 prosenttia Länsi-Suomen väestä irtisanomisuhan alla
Sanomalehti Länsi-Suomen henkilöstö odotti väen vähenevän, kun Sanoma Media Finland osti yhtiön julkaisut. Yksikään ei kuitenkaan aavistanut, mitä tuleman piti. Irtisanomisuhan alla on luottamusmiehen laskelmien mukaan 60 prosenttia väestä.
Tunnelmat ovat sen mukaiset ja ihmettelyä aiheuttavat lupausten ja tekojen ristiriita. Kun kauppa tehtiin, ostajan puolelta sanottiin, että he arvostavat raumalaista journalistista osaamista ja haluavat pitää alueellisen uutisoinnin vahvana. Puhuttiin jopa vahvistamisesta. Irtisanomiset tulevat ilman muuta koskemaan merkittävässä määrin myös journalisteja. Heitä on lehdessä 14.
Länsi-Suomessa pohditaankin nyt, miten on sovitettavissa yhteen paikallisen uutisoinnin vahvistaminen samalla, kun väki vähenee merkittävästi.
Lehden toimitusosaston luottamusmies Jami Jokinen ei halua avata yksityiskohtaisemmin tunnelmia talossa, mutta antaa ymmärtää, että tyrmistys on kova ilmoitetuista irtisanomissuunnitelmista.
Länsi-Suomessa journalistinen johto kaavaili mallia, jossa Länsi-Suomi olisi säilynyt omana lehtenään ja Satakunnan Kansan kanssa olisi tehty yhteisiä sivuja sekä yhdistetty osa toimituksista.
Ehdotuksen taustalla oli se, ettei Satakunnan Kansa ole vahvoista panostuksista huolimatta saanut Raumalla merkittävää jalansijaa. Rauman kaupunkiin lehteä tulee tilattuna vain joitain satoja kappeleita.
Satakunnan Kansaa pidetään Raumalla porilaisena lehtenä. Länsi-Suomi on korostetun raumalainen ja sillä on vahvat juuret kanaalikaupungissa. Yli satavuotias brändi olisi pitänyt toimituksen johdon mukaan säilyttää sellaisenaan.
Toimituksesta tihkuneiden tietojen mukaan päätoimittaja Janne Rantanen oli vahvasti tämän vaihtoehdon takana. Se oli ehkä osaltaan vaikuttamassa siihen, että hän sai heti integraatioprosessin alkuvaiheessa lähteä. Hän ei itse halunnut kommentoida asiaa millään tavalla.
Lehtien yhdistäminen ei ole ainutlaatuinen ilmiö. Viimeksi Pohjanmaalla Ilkka ja Pohjalainen yhdistyivät Ilkka-Pohjalaiseksi. Osa lukijoista on vieroksunut ratkaisua. Syynä on molempien lehtien vahva alueellinen identiteetti. Ilkan ydinaluetta on Seinäjoki ja Pohjalaisen Vaasa.
Riihimäellä ja Hyvinkäällä yhdistettiin Hyvinkään Sanomat ja Riihimäen Sanomat Aamuposti-lehdeksi.
Vuonna 1993 Lappeenrannassa ilmestyvä Etelä-Saimaa osti Imatralla ilmestyvän Ylä-Vuoksi lehden. Etelä-Saimaa lopetti Ylä-Vuoksen ja tarjosi tilalle Etelä-Saimaata. Sen tilaukset menivät kehnosti kaupaksi ja synergiaedut jäivät toteutumatta. Ylä-Vuoksen paikan paikallislehtenä otti kaupunkilehti Uutisvuoksi, joka lisäsi ilmestymiskertoja jopa viiteen viikossa.
On mielenkiintoista nähdä, miten Sanoma onnistuu sovittamaan yhteen Satakunnan Kansan ja Länsi-Suomen niin, että raumalaiset lukijat ottavat sen omakseen. Itsestään selvää se ei ole, kuten edellä kerrotut esimerkit osoittavat.
Raumalla suurin huoli kohdistuu siihen, miten Rauman seudun uutisoinnin käy. Pysyykö nykyinen laajuus ja saavatko raumalaiset viestejään perille. Vaikka lehtinimikkeet yhdistettäisiin, niin vaarana on, että raumalaiset kokevat näkökulman porilaiseksi ja porilaisuus painottuu lehdessä ihan eri tavalla kuin mitä se olisi painottunut Länsi-Suomen brändin alla.
Perinteinen lehtikustantaminen on valtavien haasteiden edessä. 2000-luvulla mediamurros on nopeutunut niin, että yhä useammat maakunta- ja aluelehdet suunnittelevat tai ovat jo päättäneet paperilehden ilmestymiskertojen vähentämisestä.
Jotain muutoksen rajuudesta kertoo tilasto. Kun 2000-luvun alussa paperilehtien mainospotti oli 600 miljoonaa, on se nyt vain 150 miljoonaa.
Tilaukset laskevat viiden prosentin vauhdilla tai yli, eivätkä digitulot korvaa paperilehden tulojen menetyksiä. Digipuolen mainoseuroista Google ja Facebookin sekä Instagramin omistaja Meta kahmaisevat 60 prosenttia.
Suomalaisten valtakunnallisten medioiden digitulojen kasvun odotetaan nopeutuvan. Maakuntalehdille jää kasvusta vastakin vain murusia. Tähänkin asti niiden digitulot ovat pysyneet vaatimattomina.
Pauli Uusi-Kilponen
Lehdistöneuvos, Eurajoki
Kirjoittaja on aiemmin työskennellyt myös Länsi-Suomen päätoimittajana

