Nummi: Ahdistus
Kuten olen aiemminkin maininnut, niin opiskelen yliopistokeskuksessa toimeentulotuen turvin. Tämä johtuu siitä, että aiemmat (yli kaksikymmentä vuotta sitten loppuneet) opintoni ovat kuluttaneet niin paljon opintotukikuukausia. Kun en aiemmalle alalleni työllistynyt, lähdin siis yliopistoon. Nykyinen hallitus on kiristänyt toimeentulotuen ehtoja ja monet opiskelijat ovatkin joutuneet pohtimaan opintojen keskeyttämistä niiden loppuun saattamisen asemesta. Tämä johtuu siitä taloudellisesta ahdingosta, johon he ovat ajautuneet.
Törmäsin tähän ongelmakenttään oikein kunnolla toukokuussa. Laittaessani toimeentulotukihakemuksen Kelaan olivat rahani jo tuolloin vähissä. Seitsemän päivän normaalin omavastuuajan jälkeen sain rahaa noin 110 euroa. Tämä johtui esimerkiksi näistä kolumneista. Palkkio oli vähennetty eduskunnan päätöksen mukaisesti suoraan toimeentulotuesta, joten raha meni käytännössä suoraan Kelalle. Vuosia on puhuttu hurskaasti siitä, että työn tulisi aina olla kannattavampaa kuin tukien, mutta ainakaan tämä politiikkalinjaus ei kerro, että asiaan erityisen vakavasti suhtauduttaisiin poliittisen kentän oikealla laidalla.
Saamani 110 euroa kului käytännössä samana päivänä odottaneiden laskujen maksamiseen. Ajattelin sitten hakea täydentävää toimeentulotukea. Työntekijä ilmoitti heti, että en saisi ainakaan rahaa. Hän arveli, että voisin saada maksusitoumuksen kauppaan, mutta että hänen tulisi neuvotella siitä esihenkilönsä kanssa. Jätin asian siihen. Sain lopulta toimeentulotukea kesäkuussa, mutta se on edelleen puolitettu. En kuitenkaan tahdo lopettaa opintojani, sillä ne ovat jo sen verran lähellä maalia. Kela tarjoaa joka kuukausi mahdollisuuden kommentoida tuen puolittamista, mutta käytännössä kommenteilla ei ole ollut mitään vaikutusta. Toisinaan omaa tilannetta miettiessä kieltämättä tuntuu siltä kuin joku kuristaisi koko ajan kurkusta.
Rami Nummi
Opiskelija, Pori

