Nummi: Kirjasto
Olen usein ajatellut, että jos yleiset kirjastot keksittäisiin nyt, ajatusta pidettäisiin mahdottomana. Jos joku ehdottaisi, että kuka tahansa voisi noin vain marssia kirjoja ja lehtiä täynnä olevaan julkiseen laitokseen ja lainata sieltä luettavaa, katsottavaa ja kuunneltavaa melkein mielin määrin, kunhan vain hankkisi siihen oikeuttavan (ilmaisen) kortin, ajatuksen esittäjä leimattaisiin oitis kommunistiksi. Tämän jälkeen koko juttu unohdettaisiin unelmahöttönä. Sosiaalisessa mediassa olisi toki ensin pöyristytty siitä, kuinka paljon kaikki tämä oikein rokottaisi konkurssin partaalla keikkuvan valtiomme taloudellisia voimavaroja, puhumattakaan siitä, että julkinen sektori paisuisi entisestään.
Valtiovarainministeriö on ilmeisesti samoilla linjoilla tämän leikilläni esittämäni ajatuksen kanssa, sillä se on eräänä talouden tasapainottamisen keinona ehdottanut, että aikuisten kirjastokortit muutettaisiin maksullisiksi. Vuotuiseksi summaksi on kaavailtu kolmeakymmentä euroa. Tämä(kin) toimenpide osuisi tietenkin erityisesti pienituloisiin. Ei olekaan vaikea arvata, että nimenomaan taloudellisesti ahtaalla olevat ja kirjastoa vähän käyttävät jättäisivät todennäköisesti korttinsa uusimatta. Lisäksi saavutettavissa oleva summa olisi muutenkin pieni budjetin kokonaisuuden kannalta.
Paitsi, että toimenpide noudattaisi hallituksen (ja valtiovarainministeriön) yleistä linjaa pienituloisten kurjistamisessa, se todennäköisesti heikentäisi entisestään monen selviytymistä yhteiskunnassa. Kirjasto kun tarjoaa nykyisin käyttäjälleen ilmaisen väylän itsensä sivistämiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Maassamme on ainakin ennen pidetty tärkeänä kaikkien mukana pitämistä yhteisessä veneessä ja toivoisi tietenkin, ettei myöskään sivistystahto olisi kokonaan kadonnut kiilusilmäisen rahan palvomisen tieltä. Politiikassa on aina vaihtoehtoja, niin varmasti myös tässä tapauksessa.
Rami Nummi
Opiskelija, Pori

