Satakunnassa kirjattu 17 petovahinkoa – yleisin vahingonaiheuttaja on karhu
Lounais-Suomen elinvoimakeskus kertoo tiedotteessaan, että Satakunnan kuntien maaseutupalveluihin on saapunut tänä vuonna 17 ilmoitusta petovahingoista. Niistä 8 on karhun, 5 suden ja 4 ilveksen aiheuttamaa. Suurpedon aiheuttamasta vahingosta viljelyksille, eläimelle tai irtaimistolle voi saada korvauksen.
Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella on käsitelty tänä vuonna kuusi petovahingon korvaushakemusta.
– Karhut ovat painineet suurpaalien kanssa ja kynsineet niitä rikki. Mehiläispesistä karhut ovat varastaneet hunajan ja rikkoneet samalla tarhaajien pesiä. Sudet taas ovat vahingoittaneet metsästyskoiraa ja lampaita, maaseutupäällikkö Mika Ruissalo Porin maaseutupalveluista kertoo elinvoimakeskuksen tiedotteessa.
Ruissalon mukaan ilmoitetut vahingot ovat olleet tavanomaisia. Vahinkojen määrä vaihtelee vuosittain. Viime vuonna Satakunnassa haettiin korvausta yhteensä 34 vahinkoon ja sitä edellisenä vuonna 2024 taas 15 vahinkoon.
– Vuonna 2000 petovahinkoja ei ollut meidän alueellamme ollenkaan. Siihen verrattuna vahingot ovat yleistyneet. Tähän asti karhutuhot ovat olleet Porin seudulla yleisimpiä, mutta ainakin tänä vuonna sudet ovat aiheuttaneet enemmän vahinkoa, Ruissalo toteaa.
Yhteys maaseutupalveluihin viipymättä
Suurpedon aiheuttamasta viljelys-, eläin- ja irtaimistovahingosta voi saada korvauksen. Tärkeintä on ilmoittaa tuhosta kunnan maaseutupalveluihin mahdollisimman pian, sillä maaseutuelinkeinoviranomainen tulee paikan päälle toteamaan ja arvioimaan vahingon. Myös riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö arvioi tilanteen.
– Vahinkoja ei saa korjata, esimerkiksi kuolleita eläimiä tai paaleja ei kannata siirtää ennen kuin olemme käyneet paikan päällä, Ruissalo neuvoo.
Ilmoituksen voi tehdä soittamalla, lomakkeella tai Vipu-palvelussa.
Satakunnassa maaseutupalveluita tuottaa neljä yhteistoiminta-aluetta: Rauman seudun maaseutupalvelut, Porin maaseutupalvelut, Kankaanpään maaseutupalvelut ja Huittisten maaseutupalvelut. Yhteyttä pitää ottaa sen alueen maaseutupalveluihin, jossa vahinko tapahtuu.
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen käsittelee korvaushakemukset ja Ruokavirasto maksaa korvaukset.
Petoaitojen rakentamiseen voi saada tukea
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ryhmäpäällikkö Teija Nielsen kertoo, että laitumella olevat kotieläimet, erityisesti lampaat, voivat olla alttiita suurpetojen aiheuttamille vahingoille.
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimukseen sisältyvän alueen petoaitaan voi saada EU:n maaseuturahoituksen tuen yksivuotisena peruskunnostustoimenpiteenä. Myös elinvoimakeskuksen toteuttamassa Helmi-ohjelmassa kunnostetaan perinnebiotooppeja ja rakennetaan lampaille aitauksia, joissa huomioidaan petoturvallisuus.
Lisäksi Suomen riistakeskus voi myöntää perustellun hakemuksen pohjalta materiaalit sähköistettyyn suurpetoaitaan, jolla elinkeinonharjoittaja suojaa viljeltyjä laitumia. Myös mehiläistarhaaja voi tilata materiaaleja pesien suojaamiseen.
Lähde: Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen tiedote

