Suo­men huip­pu­jää­kie­kon pe­las­ta­ja­na näh­dään pää­sar­jan jouk­ku­e­mää­rän vä­hen­tä­mi­nen ja pu­do­tus­pe­li­po­tin ja­ka­mi­nen en­tis­tä enem­män me­nes­tyk­sen mu­kaan. Tämä kes­kus­te­lu on hau­dan­nut ko­ko­naan al­leen sen, mis­tä maa­jouk­ku­een pää­val­men­ta­ja Ant­ti Pen­na­nen on jo vuo­sia sit­ten il­mais­sut huo­len­sa eli suo­ma­lais­nuo­ret ovat jää­neet huip­pu­mai­den ke­hi­tyk­ses­tä.

Sel­viä merk­ke­jä täs­tä ovat NHL-va­rauk­set. Suo­ma­lai­sia va­ra­taan yhä vä­hem­män ja yk­kös­va­rauk­set kier­tä­vät ai­na vain use­am­min suo­ma­lais­nuo­ria.

Jos meil­lä ei ole ny­kyis­tä laa­duk­kaam­paan ju­ni­o­ri­työ­tä, voi­daan heit­tää hy­väs­ti pää­sar­jan ta­son nos­tol­le ja kan­sain­vä­li­sel­le me­nes­tyk­sel­le. Suo­ma­lai­nen jää­kiek­ko ei ky­ke­ne nou­se­maan sil­lä Eu­roo­pan huip­pu­sar­jo­jen ta­sol­le, et­tä mak­se­taan pe­laa­jil­le enem­män, me­nes­ty­neit­ten seu­ro­jen pla­yoff-po­tin osuut­ta nos­te­taan tai sar­jaa ty­pis­te­tään muu­ta­mal­la jouk­ku­eel­la.

Mikä suo­ma­lai­ses­sa ju­ni­o­ri­työs­sä on men­nyt pie­leen? Ei var­si­nai­ses­ti mi­kään.

Kyse on enem­män­kin sii­tä, et­tei tuo työ ole ke­hit­ty­nyt mo­nien mui­den mai­den tah­tiin. Esi­mer­kik­si Itä­val­las­sa ja Svei­ti­sis­sä on jo pit­kään pa­nos­tet­tu val­men­nuk­sen laa­tuun. On pää­toi­mi­sia, kou­lu­tet­tu­ja val­men­ta­jia eri osa-alu­eil­le. Huo­mi­oi­ta kiin­ni­te­tään la­jin ke­hi­tyk­sen vaa­ti­miin asi­oi­hin, ku­ten luis­te­luun; no­peu­teen ja tek­niik­kaan.

Pit­kään jat­ku­nut te­hos­tet­tu ju­ni­o­ri­val­men­nus nä­kyy eh­kä par­hai­ten USA:n ja Ka­na­dan maa­jouk­ku­ei­den esi­tyk­sis­sä. Pe­li­no­peus ja luis­te­lu ovat jät­tä­neet suo­ma­lais­nuo­ret te­li­nei­siin. Erot ovat tul­leen en­tis­tä enem­män esiin muun mu­as­sa U20-ja U18-vuo­ti­ait­ten MM-ki­sois­sa.

Suo­mes­sa on nu­kut­tu on­nen ohi ja ku­vi­tel­tu, et­tä se, mitä teh­dään tä­nään, riit­tää huo­men­na. Pal­jon ker­too Hel­sin­gin IFK:n joh­don to­te­a­mus, mi­ten juo­ni­ri­työ­hön pi­tää nyt pa­nos­taa. Ei­kö sit­ten ole en­nen pa­nos­tet­tu? Ja mik­si ei.

Jos täl­lai­set mai­neik­kaat seu­rat, ku­ten HIFK, jät­tä­vät käyt­tä­mät­tä ve­to­voi­man­sa hank­ki­ak­seen lah­jak­kaim­mat ur­hei­li­ja­nuo­ret ja val­men­ta­jat seu­ran ja la­jin pa­riin, niin ei ih­me, et­tä ol­laan laa­jem­min­kin täs­sä ti­lan­tees­sa.

Vä­hän sama ti­lan­ne on Il­vek­sen koh­dal­la. 14 ul­ko­maa­lais­ta pe­laa­jaa, ei­kä juu­ri yh­tään omaa nuor­ta lii­ga­mie­his­tös­sä. Hy­väs­tä ju­ni­o­ri­työs­tä ai­em­min tun­ne­tul­le seu­ral­le täl­lai­nen on hä­pe­äl­lis­tä.

Päin­vas­tai­set esi­mer­kit löy­ty­vät Rau­mal­ta ja Po­ris­ta. Luk­ko an­toi nyt ti­laa omil­le nuo­ril­le seu­ran hal­li­tuk­sen pa­tis­ta­ma­na ja Äs­sät pa­kon edes­sä, kun ra­haa kal­lis­palk­kai­siin han­kin­toi­hin ei ole. Myös Ju­ku­rit, Sai­Pa, Kal­Pa ja JyP ovat nos­ta­neet roh­ke­as­ti nuo­ria lii­ga­jouk­ku­e­seen ja me­nes­tys on ol­lut eri­no­mai­nen, eten­kin jos las­ke­taan näi­den nel­jän seu­ran pis­tei­den hin­taa.

Huip­pu­pe­laa­jien syn­ty­mi­seen ei ole oi­ko­tie­tä. Nuo­riin ikä­luok­kiin pi­tää saa­da saa­da riit­tä­väs­ti har­ras­ta­ja­mas­saa, jos­ta lah­jak­kuu­det seu­lou­tu­vat iän kart­tu­es­sa. Mas­saa saa­daan, kun seu­ral­la ja la­jil­la on ve­to­voi­maa. Pa­ras ve­to­voi­ma­te­ki­jä on lii­ga­paik­ka. Maa­kun­nan lip­pu­lai­va ve­tää koko alu­eel­ta lah­jak­kuu­det la­jin pa­riin.

Lii­gas­ta­tus ta­kaa myös sen, et­tä val­men­nus­pes­tit kiin­nos­ta­vat ja val­men­ta­jak­si kou­lut­tau­tu­mi­nen. Mitä ta­pah­tuu, jos lii­ga­kar­tal­ta hä­vi­ää Kuo­pio, Lap­peen­ran­ta, Kou­vo­la, Hä­meen­lin­na, Vaa­sa...

On­ko näis­sä kau­pun­geis­sa enää sa­maa ve­toa jää­kie­kon pa­riin? Syy­tä on ai­na­kin epäil­lä. On­ko niin, et­tä Veik­kaus­lii­gan me­nes­ty­jä KuPS vie­kin Kuo­pi­on pal­loi­lu­lah­jak­kuu­det fu­tik­sen pa­riin. Sa­moin yh­teis­työ­kump­pa­nit. Tu­lee­ko enää kim­mo­ti­mo­sia tai ka­sa­päin ka­pa­sia?

Yh­den ja kas­va­van on­gel­man muo­dos­taa myös la­jin kal­leus. Nyt kun suo­ma­lai­sil­la ko­ti­ta­louk­sil­la on en­tis­tä ki­re­äm­pää ta­lou­del­li­ses­ti, po­jat ja ty­töt oh­ja­taan hel­pos­ti hal­vem­piin har­ras­tuk­siin.

Huip­pu­ja ei syn­ny vie­lä sil­lä, et­tä lah­jak­kuuk­sia saa­daan la­jin pa­riin. Rat­kai­se­vaa on lo­pul­ta se, mi­ten hei­dän tai­to­jaan ke­hi­te­tään laa­duk­kaas­ti ja mo­ni­puo­li­ses­ti la­jin vaa­ti­mus­ten mu­kaan.

Ju­ni­o­rien suu­rin ke­hi­tys ta­pah­tuu10-18 vuo­den vä­lil­lä. Tuos­sa ai­kaik­ku­nas­sa pi­tää hank­kia la­ji­tai­dot.

Kil­pai­lun ko­ve­tes­sa ei enää rii­tä pel­kät jouk­ku­e­har­joi­tuk­set. On an­net­ta­va yk­si­löl­lis­tä val­men­nus­ta luis­te­lu­tek­nii­kas­sa ja- no­peu­des­sa, mai­la­tek­nii­kas­sa sekä ke­hon hal­lin­nas­sa.

Tai­to­ta­son nos­ta­mi­nen ju­ni­o­rin lah­jak­kuus­po­ten­ti­aa­lin ylä­ta­sol­le edel­lyt­tää am­mat­ti­val­men­ta­jia, jot­ka hal­lit­se­vat la­jin eri osa-alu­eet yk­si­lön kan­nal­ta ja osaa­vat kä­si­tel­lä nuo­ria in­nos­ta­vas­ti sekä it­se­tuon­toa vah­vis­ta­vas­ti.

Suo­men jää­kie­kos­sa moni asia on kun­nos­sa. Esi­mer­kik­si olo­suh­tei­ta lajn har­ras­ta­mi­seen riit­tää. Kor­kein­ta sar­ja­ta­soa pe­la­taan kai­kis­sa isoim­mis­sa maa­kun­nis­sa. Jää­kie­kos­ta on tul­lut koko Suo­men yk­kös­la­ji.

Iso ky­sy­mys on, py­syy­kö jää­kiek­koa sel­lai­se­na. Vie­dään­kö la­jia eteen­päin hä­däl­lä, jota kal­liit aree­na­hank­keet ja kan­nat­ta­mat­to­muus ai­heut­ta­vat? Unoh­de­taan­ko se, et­tä vain laa­du­kas pe­laa­ja­tuo­tan­to an­taa eväi­tä la­jin me­nes­tyk­seen nyt ja tu­le­vai­suu­des­sa.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Leh­dis­tö­neu­vos, Eu­ra­jo­ki