Pakken Kiekkokulma: Putoamisuhka ajaa seuroja paniikkiin
Suomen suosituimman palloilusarjan, SM-liigan uudistusta on tervehditty valtaosin tyydytyksellä. Mutta niissä seuroissa, joita uhkaa B-liiga, painetaan paniikkinappulaa. Torstaisella päätöksellä supistetaan SM-liigaa kahdella joukkueella kaudelle 2027–2028. Ensi kausi pelataan 18 joukkueen voimin, kun Mestiksestä nostetaan kaksi parasta mukaan. Ensi kauden jälkeen 14 joukkuetta jatkaa A-liigassa ja neljä heikointa lähtee B-liigaan eli entiseen Mestikseen. Kuluvan kauden päätteeksi ei karsintoja järjestetä.
Ratkaisu johtaa melkoisen kilpavarusteluun etenkin niissä seuroissa, joita putoaminen uhkaa. Jos sitten käy niin, että panostuksista huolimatta tulee alempaan sarjaan lähtö, edes SM-liigan antama 2,2 miljoonan laskuvarjokaan ei välttämättä pelasta. Pudotus tulee olemaan näissä tapauksissa niin kova, että menee henki tai jäädään henkitoreisiin.
Nyt tehdyllä ratkaisulla alempi liiga tulee olemaan aneeminen Mestis kuten tähänkin asti. Putoajien on sovitettava taloutensa B-liigan raameihin. Eli kahden miljoonan tai kahden ja puolen miljoonan pelaajabudjettia pitää supistaa puoleen miljoonaan tai alle.
Poikkeuksena ovat seurat, joiden takana ovat vahvat mesenaatit. Ne voivat rahoittaa B-liigakauden jättitappiot ja pitää nykyisen tasoisen joukkueen. Tällaisia joukkueita ovat Lukko, Kärpät, TPS, HIFK ja Jokerit. Näillä joukkueilla on ainakin periaatteessa mahdollisuus taistella uskottavasti nopeasta noususta takaisin A-liigaan.
Mikä sitten on tilanne HPK:n, Jukurien, Sportin, Pelicansin kohdalla? Niillä ei ole taustayhtiöitä tai varakkaita yksityishenkilöitä, jotka olisivat valmiita avaamaan kukkaronnyörejä tilanteessa, jossa takaisinmaksun sijaan pyydetään vain lisää rahaa.
Tilanne on karu. Paljon kertoo yhden pienen paikkakunnan seurajohtajan lausunto.
– Putoaminen B-liigaan vie konkurssiin, jos emme saa purettua jo tehtyjä kalliita pelaaja- ja muita sopimuksia. Joukkue pitää rakentaa niin, että ykkösketju maksaa noin 200 000 euroa ja loppujoukkue pitää koota toisella 200 000 eurolla. Tuollainen joukkue rakentuu kymmenestä juniorista ja loput mestispelaajia. Käsitykseni mukaan tilanne on hyvin samankaltainen monella muullakin pikkuseuralla.
Seurajohtajan kommentti kiteyttää tilanteen osuvasti: konkurssi tai nopea sopeutuminen mestistasoon,
Jos SM-liigasta aiotaan rakentaa tulevaisuudessa kiinnostava kahden tason liiga, vaatii sen radikaaleja ratkaisuja, joita on äärimmäisen vaikea saada läpi. Nyt tehdyn 14+10 mallin taakse asetuttiin sillä uskomuksella, että itse päästään ylempään sarjaan. Siksi ratkaisu ei palvele kokonaisuutta. Se on jopa huonompi ratkaisu kuin jatkaminen 16 joukkueen pääliigalla.
Ainut tapa saada alemmasta liigasta riittävän kiinnostava löytyy mallista 10+10. Parhaassa tapauksessa alemmassa liigassa voisi pelata seitsemän nykyistä SM-liigan joukkuetta ja TuTon, Jokipoikien, RoKin kaltaiset mestisjoukkueet. Kiinnostavuus B-liigaan kohtaan kasvaisi ihan eri tavalla nyt päätettyyn nähden. Samalla tällainen ratkaisu voisi antaa myös taloudellisesti eri lähtökohdat B-liigan joukkueille, jos vielä liigan yhteisiä tuloja jaettaisiin tasaisemmin.
Nyt jako on 80–20 A-liigan hyväksi. Jos jako olisi esimerkiksi 60–40, syntyisi ihan eri tilanne. Lähtökohdat tasaisemmalle jaolle antaisi se, että jakajia olisi neljä vähemmän.
Pauli Uusi-Kilponen

