Pori voisi ottaa mallia Eurajoesta siinä, miten pidetään omien kuntalaisten puolta
Meri-Porissa eletään luonnonsuojelun ja toisaalta teollisuuden mahdottomassa ja jopa ristiriitaisessa puristuksessa.
Jo useamman vuoden ajan merimetsot ovat tehneet elämästä Porin Enäjärven ympäristössä liki mahdotonta. Yle Pori on säännöllisesti kertonut alueella asuvan perheen arjesta, kun lähistöllä pesii suuri merimetsokanta. Omassa pihassa oleminen, pyykkien kuivaaminen ja paikkojen pitäminen siistinä on käynyt täysin mahdottomaksi. Tuuli tuo merimetsojen valtaamilta saarilta ja luodoilta voimakkaan merimetsojen ulosteen tuoksun. Yksittäiselle perheelle tilanne on täysin kohtuuton. Merimetsojen häiritseminen tai häätäminen on tehty Enäjärvellä käytännössä mahdottomaksi, kun ne pesivät Natura-luonnonsuojelualueella.
Meri-Porin vesistöistä kantaa ansiokkaasti huolta Puhtaan meren puolesta yhdistys. Se nosti esimerkiksi tikunnokkaan Fortumin Mäntyluotoon rakentaman ongelmajätetuhkan puhdistuslaitoksen ja sen tavoitteen ohjata jätevedet putkessa merelle Selkämeren kansallispuiston rajalle ja Yyterin hiekkarantojen edustalle.
Meri-Porin kohdalta haasteet eivät pääty tähän. Porin edustalle suunnitellaan parasta aikaa massiivista merituulipuistoa. Sähköteholtaan se voisi olla jopa suurempi kuin uusi ydinvoimala, Olkiluoto 3. Merituulipuistosta vedetään sähköt merikaapelilla manterelle. Mantereelta sähkö taasen vedetään valtakunnan verkkoon suunnitelman mukaisesti ilmakaapeleilla. Näitä vaihtoehtoisia reittejä on yhteensä neljä: yksi Porissa, yksi Eurajoella ja kaksi Raumalla.
Eurajoella kunta ja kuntapäättäjät ovat olleet aktiivisia. Heitä huolestuttaa erityisesti, missä ja miten ilmakaapelit kulkevat ja mitä vaikutuksia niillä olisi. Kunnan toiminta ansaitsee hatunnoston. Siellä osataan arvostaa ja arvottaa ihmisten viestiä ja huolta. Kunta toimii kuntalaisten edestä ja puolesta, eikä vain kumarra yksityiselle liiketoiminnalle.
Porissa on ollut kumman hiljaista. Merituulipuiston verotulot kiinnostavat. Meri-Pori on vuosikymmenet saanut kantaa osansa Porin yhteisissä talkoissa. Puheissa alueen luonto-, matkailu- ja asumisen arvo ja edellytykset tunnustetaan, mutta teot ovat usein ristiriidassa. Kukaan ei kiistä sitä, etteikö Pori ja Meri-Pori tarvitsee työpaikkoja ja veronmaksajia, mutta alueella on oltava ihmisilläkin elämisen ja olemisen mahdollisuudet.
Jos merituulipuiston noin 40 kilometriä pitkä ilmajohto rakennetaan Tahkoluodon Meri-Porin sähköasemalta nykyisen voimajohdon rinnalla, syntyy melkoisia ristiriitoja ja lunastustarpeita. Enäjärven merimetsoja ei voi häiritä, kun ne ovat Natura-alueella. Sen sijaan uusissa suunnitelmissa uudet voimalinjat Pihlavanlahdella rajaavat Natura-alueen ja vaarantavat alueen merilintujen ja muuttolintujen liikkumista. Alueella pesii muun muassa merikotkia, harmaahaikaroita ja joutsenia. Kun ne ja muut linnut liikkuvat Natura-alueella, niitä ei saa kuin katsoa. Jos linnut liikkuvat Natura-alueen vieressä, niille saisi rakentaa mittavia ja tappavia sähköansoja. Uusi linja ja sen tolppien sijoittelu tuhoaisi linnuilta lisäksi uusia saaria ja luotoja Natura-alueen välittömässä läheisyydessä.
Myös kuntalaisille ja Meri-Porissa asuville sekä kiinteistöjä omistaville syntyisi kohtuuttomuuksia. Uusi sähkölinja voisi tarvita suoja-aluetta jopa 80 metriä. Uudet ja laajemmat suoja-alueet edellyttävät varmasti alueiden ja kiinteistöjen pakkolunastamista. Kokonaisuudessa kyseessä olisi Porin saariston tuhoaminen. Oikean rytmin Pori voisi ottaa mallia Eurajoesta, olla kuntalaisten kumppani ja toimia kuntalaisten kanssa samalla puolella.
Kim Huovinlahti
Päätoimittaja
Kirjoittajalla on vapaa-ajan kiinteistö Meri-Porissa