Hei­nä­kuu on sii­tä mu­ka­vaa ai­kaa, et­tä elä­mä kul­kee hie­man ke­vy­em­mäl­lä vaih­teel­la. Lap­set viet­tä­vät ke­sä­lo­maa, ai­kui­set yrit­tä­vät eh­tiä mö­kil­le tai ran­nal­le, ja kau­pun­gin ka­duil­la nä­kyy tut­tu ke­sän merk­ki: säh­kö­pot­ku­lau­ta.

Tek­no­lo­gia tuo ar­keen pal­jon hy­vää. Se hel­pot­taa liik­ku­mis­ta, työn­te­koa ja yh­tey­den­pi­toa. Sa­mal­la se haas­taa mei­tä poh­ti­maan, mi­ten so­peu­dum­me uu­siin il­mi­öi­hin. Lain­sää­dän­tö ete­nee usein har­ki­ten ja hi­taas­ti, kun taas tek­no­lo­gi­nen ke­hi­tys harp­poo eteen­päin lä­hes vii­koit­tain. Sik­si on tär­ke­ää, et­tä sään­nöt py­sy­vät ar­jen me­nos­sa mu­ka­na.

Hyvä esi­merk­ki löy­tyy säh­kö­pot­ku­lau­dois­ta. Nii­den käyt­töön on ase­tet­tu ikä­ra­joi­tuk­sia tur­val­li­suus­syis­tä. Taus­tal­la on ym­mär­ret­tä­vä aja­tus: lii­ken­tees­sä tar­vi­taan riit­tä­viä tai­to­ja ja ky­kyä ar­vi­oi­da ris­ke­jä, jot­ta kaik­ki voi­vat liik­kua tur­val­li­ses­ti.

Käy­tän­nön ar­jes­sa huo­maa kui­ten­kin usein, et­tä sään­tö­jen ja to­del­li­suu­den vä­lil­lä on vie­lä ku­rot­ta­vaa. Ke­säi­ses­sä ka­tu­ku­vas­sa nä­kee toi­si­naan ti­lan­tei­ta, jois­sa lau­dan kul­jet­ta­ja­na on sel­väs­ti al­le 15-vuo­ti­as lap­si, tai lau­dan kyy­dis­sä mat­kus­taa kak­si hen­ki­löä sa­maan ai­kaan. Nämä ti­lan­teet he­rät­tä­vät miet­ti­mään, mi­ten hy­vin sään­nöt tun­ne­taan.

Tämä ei kos­ke vain säh­kö­pot­ku­lau­to­ja, vaan il­miö on laa­jem­pi. Yh­teis­kun­nan sään­nöt toi­mi­vat par­hai­ten sil­loin, kun ym­mär­räm­me nii­den tar­koi­tuk­sen ja ko­em­me ne mie­lek­käik­si. Jos sään­nöt ko­e­taan etäi­sik­si, nii­den mer­ki­tys ar­jes­sa vä­hi­tel­len hä­mär­tyy.

Tek­no­lo­gi­an ke­hit­ty­es­sä tämä haas­te on yh­tei­nen. Te­ko­ä­ly, di­gi­taa­li­set pal­ve­lut ja uu­det liik­ku­mi­sen muo­dot muut­ta­vat ar­ke­am­me no­pe­as­ti. Tar­vit­sem­me lain­sää­dän­töä, joka vas­taa näi­hin muu­tok­siin, mut­ta vä­hin­tään yh­tä tär­ke­ää on avoin kes­kus­te­lu sii­tä, mik­si yh­tei­sis­tä pe­li­sään­nöis­tä kan­nat­taa pi­tää kiin­ni.

Sään­tö­jen teh­tä­vä ei ole vain ra­joit­taa, vaan en­nen kaik­kea oh­ja­ta mei­tä huo­mi­oi­maan toi­sem­me ja luo­maan tur­val­li­nen ar­ki kai­kil­le.

Kesä on ren­tou­tu­mi­sen ai­kaa, ja ren­tous mah­tuu hy­vin sa­maan lau­see­seen yh­tei­sen vas­tuun kans­sa. Kun pi­däm­me huol­ta toi­sis­tam­me ja nou­da­tam­me so­vit­tu­ja asi­oi­ta, ke­säs­tä tu­lee su­ju­va ja tur­val­li­nen meil­le jo­kai­sel­le.

Joo­nas Ryy­nä­nen

Kun­nan­val­tuu­tet­tu (sd.), Pori