Säästöjen ja veronkorotusten yhteisvaikutus alkaa näyttää jo hallitsemattomalta
Juuri kun suomalaiset ovat pääsemässä eroon korkeasta inflaatiosta ja korotkin ovat laskemassa, on edessä toisenlainen kurimus. Valtio on nostamassa veroja ja leikkaamassa sosiaalietuuksia, kunnat pohtivat veronkorotuksia ja säästöohjelmia sekä hyvinvointialueet ovat pian tekemässä päätöksiä palvelupisteistä ja henkilöstömäärästä. Vaikutukset ovat isoja. Ne näkyvät kuluttajan ostovoimassa, työllisyydessä ja alueiden elinvoimassa. Toivottavasti jollakin on näkemys näiden tulevien päätöksien yhteisvaikutuksista.
Jo parin viikon kuluttua astuvat voimaan asumistuen kiristykset sekä työttömyystuen suojaosan ja lapsikorotuksen poisto. Vaikutukset koskevat Kelan arvion mukaan noin puolta miljoonaa ihmistä.
Valtion taloutta tasapainotetaan myös veroja korottamalla. Nyt on alettu puhua jo melko avoimesti arvonlisäveron korotuksesta. Se toisi valtion pohjattomaan kassaan eniten euroja. Arvonlisäverojen korottaminen iskee kaikkiin, jotka ostavat tavaroita ja palveluita. Suhteessa veronkorotukset osuivat eniten pienituloisiin.
Siinä, missä kansalainen saa kokea valtion menojen karsimisen ja verojen korotukset arjessaan, sama kansalainen on myös kuntalainen. Viime vuodesta kunnat tekivät hyvän tilinpäätöksen. Tämä vuosi ja tulevat vuodet näyttävät huonoilta. Edessä on ennusteiden mukaan tappiollisia vuosia. Siksi kunnissa valmistellaan talouden tasapainottamisohjelmia. Se tarkoittaa helposti palveluiden karsimista tai keskittämistä, henkilöstön vähentämistä ja verojen korottamista. Kunnille maksetaan tuloista kunnallisveroa ja kiinteistöistä kiinteistöveroa. Vaikka kunta ei kiinteistöveroprosenttia nostaisi, verottaja on jo kuntien puolesta korottanut monien kiinteistöjen verotusarvoa.
Kansalainen ja kuntalainen on myös hyvinvointialueen jäsen. Hyvinvointialueilla on taloutensa tasapainottamiseksi käynnissä isot yt-neuvottelut ja palveluverkon karsiminen. Ne vievät työtä ja tyhjentävät palveluita osassa maakuntaa.
Jokaisen arkeen vaikuttaa nyt valtion, kuntien ja hyvinvointialueen päätökset. Ne vaikuttavat muun muassa kuluttajien ostovoimaan ja alueiden elinvoimaan. Päätöksillä on vaikutuksia myös yritysten toiminta- ja työllistämisedellytyksiin. Toivottavasti joku huolehtii kokonaisuudesta.
Kim Huovinlahti
Päätoimittaja, Satakunnan Viikko