Olet­ko kos­kaan py­säh­ty­nyt miet­ti­mään, mik­si tar­vit­sem­me nais­ten­päi­vää? Jot­kut voi­vat ky­syä, ei­kö tasa-ar­voa tu­li­si juh­lia joka päi­vä? Ja tot­ta on­kin, et­tä tasa-ar­vo tu­li­si ol­la jo­kai­sen päi­vän tun­nus­merk­ki. Mut­ta nais­ten­päi­vä on enem­män kuin pelk­kä juh­la­päi­vä. Se on ti­lai­suus py­säh­tyä ar­vi­oi­maan, mitä nais­ten oi­keu­det ja saa­vu­tuk­set tar­koit­ta­vat, sekä tun­nus­taa nii­tä, ja sa­mal­la muis­tut­taa mei­tä sii­tä, et­tä tasa-ar­von saa­vut­ta­mi­nen edel­lyt­tää jat­ku­vaa työ­tä.

En­sin­nä­kin mei­dän tu­lee tun­nus­taa ja ar­vos­taa val­ta­vaa pa­nos­ta, jon­ka nai­set tuo­vat yh­teis­kun­taam­me. Nais­ten osuus työ­voi­mas­ta, niin jul­ki­sel­la kuin yk­si­tyi­sel­lä sek­to­ril­la, on mer­kit­tä­vä. Me nai­set olem­me avai­na­se­mas­sa mo­nil­la elä­mä­na­lu­eil­la ja mei­dän pa­nok­sem­me ta­lou­teen ja yh­teis­kun­taan on kor­vaa­ma­ton.

On tär­ke­ää ym­mär­tää, et­tä tasa-ar­von edis­tä­mi­nen ei ole pel­käs­tään nais­ten teh­tä­vä. Se on kaik­kien vel­vol­li­suus. Mie­het voi­vat ol­la tär­kei­tä liit­to­lai­sia tais­te­le­mas­sa nais­ten ja mui­den­kin vä­hem­mis­tö­jen oi­keuk­sien puo­les­ta. Se tar­koit­taa vä­hem­mis­tö­jen ää­nen kuun­te­le­mis­ta, hei­dän ko­ke­mus­ten­sa ar­vos­ta­mis­ta ja hei­dän tu­ke­mis­taan ta­sa­ver­tai­si­na kump­pa­nei­na työ­pai­koil­la, ko­deis­sa ja yh­teis­kun­nas­sa ylei­ses­ti. Tasa-ar­voi­sen yh­teis­kun­nan ra­ken­ta­mi­nen hyö­dyt­tää kaik­kia: mie­hiä, nai­sia ja lap­sia.

Jot­kut saat­ta­vat ko­haut­taa ol­ki­aan ja väit­tää, et­tä nais­ten oi­keu­det ovat jo saa­vu­tet­tu, et­tä ny­ky­päi­vän yh­teis­kun­nas­sa kaik­ki on tasa-ar­vois­ta. Mut­ta to­tuus on, et­tä vaik­ka me Suo­mes­sa olem­me­kin edis­ty­neet val­ta­vas­ti nais­ten oi­keuk­sien sa­ral­la, maa­il­mal­la työ­tä on vie­lä pal­jon jäl­jel­lä ja tasa-ar­von saa­vut­ta­mi­nen ei kos­ke yk­sin mies­ten ja nais­ten vä­lis­tä ase­maa, vaan töi­tä tu­lee teh­dä myös mui­den vä­hem­mis­tö­jen eteen.

Nais­ten­päi­vä ei siis ole vain ti­lai­suus juh­laan, vaan myös muis­tu­tus sii­tä, et­tä tais­te­lu tasa-ar­von puo­les­ta jat­kuu. Se muis­tut­taa mei­tä sii­tä, et­tä mei­dän tu­lee jat­ku­vas­ti työs­ken­nel­lä sen eteen, et­tä kai­kil­la nai­sil­la, ty­töil­lä ja muil­la vä­hem­mis­tö­ryh­mien edus­ta­jil­la on mah­dol­li­suus elää täyt­tä elä­mää il­man syr­jin­tää tai ra­joi­tuk­sia. Jo­ten tänä nais­ten­päi­vä­nä, ol­kaam­me si­tou­tu­nei­ta edis­tä­mään tasa-ar­voa kai­kil­la elä­mäm­me osa-alu­eil­la ja te­ke­mään maa­il­mas­ta pa­rem­pi paik­ka kai­kil­le.

Tei­ja Si­ro­la

Rau­man Ko­koo­mus­nais­ten pj., Sa­ta­kun­nan Ko­koo­muk­sen pii­ri­hal­li­tuk­sen jä­sen