Lo­ka­kuun 17. päi­vä­nä vie­te­tään jäl­leen Asun­not­to­mien yö­tä. Tee­ma on tänä vuon­na Ei ko­tia, ei tur­vaa ja osuu suo­raan asun­not­to­muu­den yti­meen. Il­man ko­tia ih­mi­nen on haa­voit­tu­vai­nen kai­kes­sa: ter­vey­des­sään, toi­meen­tu­los­saan, mah­dol­li­suuk­sis­saan opis­kel­la tai teh­dä työ­tä.

Asun­to ja koti ei­vät ole sama asia. Asun­to on fyy­si­nen tila, nel­jä sei­nää ja kat­to. Koti puo­les­taan tar­koit­taa tur­vaa, jat­ku­vuut­ta ja paik­kaa, jo­hon voi kiin­nit­tää oman elä­män­sä. Asun­to voi ol­la tyh­jä, kyl­mä ja ti­la­päi­nen. Koti sen si­jaan syn­tyy vas­ta sil­loin, kun sii­hen liit­tyy tun­ne: täs­sä minä saan ol­la oma it­se­ni, tän­ne voin jät­tää ta­va­ra­ni, tän­ne voin pa­la­ta. Ko­tiin liit­tyy juu­ria ja ar­kea – se on pe­rus­ta, joka an­taa mah­dol­li­suu­den suun­ni­tel­la huo­mis­ta. Kun koti puut­tuu, kaik­ki muu­kin mu­re­nee.

Suo­mes­sa on pit­kään teh­ty kun­ni­an­hi­mois­ta työ­tä asun­not­to­muu­den vä­hen­tä­mi­sek­si, ja tu­lok­set ovat ol­leet kan­sain­vä­li­ses­ti poik­keuk­sel­li­sen hy­viä. Sil­ti on­gel­ma ei ole rat­ken­nut. Vuok­ra-asun­to­jen hin­ta­ta­so, päih­de- ja mie­len­ter­vey­son­gel­mat sekä puut­teet tu­ki­pal­ve­luis­sa pi­tä­vät asun­not­to­muu­den ar­kea yl­lä.

Moni asun­no­ton saa kyl­lä vä­lil­lä asun­non. Mut­ta jos asun­toa ei seu­raa tuki, yh­tei­sö tai mah­dol­li­suus ra­ken­taa py­sy­vyyt­tä, sii­tä ei kos­kaan tule ko­tia. Ih­mi­nen voi vaih­taa ti­la­päi­siä asuin­paik­ko­ja, yö­pyä tut­ta­vien soh­vil­la tai asun­to­lois­sa – mut­ta sil­loin elä­mä on kat­ko­nais­ta ja juu­re­ton­ta.

Asun­not­to­muus kos­ket­taa vain mur­to-osaa vä­es­tös­tä, mut­ta sen seu­rauk­set hei­jas­tu­vat laa­jem­mal­le. Se nä­kyy ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sis­sa, so­si­aa­li­pal­ve­lui­den kuor­mi­tuk­ses­sa ja työ­mark­ki­noi­den ul­ko­puo­lel­le jää­mi­ses­sä.

Po­ris­sa asun­not­to­mien yö­tä vie­te­tään Ee­tu­nau­ki­ol­la. Ta­pah­tu­ma on mo­nen ih­mi­sen ja ta­hon yh­tei­nen voi­main­pon­nis­tus. Haas­tan­kin kaik­ki mu­kaan osal­lis­tu­maan oman paik­ka­kun­tan­sa ta­pah­tu­maan. Asun­not­to­mien yö­nä sy­ty­te­tään tu­lia. Ne va­lai­se­vat pait­si pi­me­ää lo­ka­kuun il­taa, myös nii­tä var­jo­ja, joi­hin lii­an moni vie­lä jää. Mei­dän teh­tä­väm­me on pi­tää huo­li, et­tei ku­kaan jää var­joon yk­sin.

Art­tu Tuo­mi­nen

Po­ri­lai­nen kir­jai­li­ja ja ym­pä­ris­töin­si­nöö­ri, joka am­men­taa luo­mis­vim­man­sa po­ri­lai­ses­ta hul­luu­des­ta, ran­ni­kon luon­nos­ta ja Sel­kä­me­ren aal­lois­ta.