Ulla Leinon murreblogi: Tällai mennää
Ny soo sit tullu... kesäkuu 11. 2023
Jaa mikä? No se kavva varrottu kesä. Ainaki o luvattu koko viikoks koko ajjaa nousevii lämpötiloi, niät kuulemma jo loppuviikol o tukalaa hellet. Mahtaako sentää iha semmost tul jää nähtäväks. Meni täs iha mukavasti, ko koululaiset sai viiko huilat viilees sääs se kova puurtamises jälkee ja ny sit uus viikko ja helteine suvi luvas. Kyl kelpaa jos sit käskeeki pruukataa sannoo.
Paljo o mailmas kaikkee tapahtunu viime aikoin, sota Ukrainas senku kiihtyy ja se kamala paro murtumine viä kaike muu surkeure keskel. Ei ol piäni riasa sekkää mikä siit ny ja sit tämä kaike jälkee koituu nii sikäläisil ko monil kymmenil tuhansil muillekki. Luannotuhot ja suure suuret talourelliset vahinkot, inhimillisyyrest ny lainka eres puhumattakka. Koko mailma o sukkelas käymistilas. Ja tääl meil piänes sentää suht hyvi voivas Suames hallitust förstätää rustat viikko toises jälkee ilma et juur mittää meil asjaosasil suamalaisil prohtataa eres aikaasaaruist kompromisseist. Taitaa silti siin käyr viä sillaiki et jourutaa vahettaa uuret nevvottelijat et päästää ettiippäi ja aikoseks saaraa semmoset olot, jois koko kansa pärjää. Se klaaraantuu sit enne mittumaarii eikä siihe ol juurka liikaa aikaa.
Kylmar olette huamannu kui hyvält luanto ny haisee ja näyttää. O nii vihreet ja nättii, ko syrenikki o parhaimmillas ja moni muuki alkukesä puist. Kylmät yät o hirastanu ruaho kassoomist ja varuillas o saanu ol halla-arkoi istutustenki kans, mut kylkai se ny jatkos sit jo yäkki pyssyy plussal sentää? Helteel onki sit tarkkaa taas se kastelemise kans ettei pruuttaa vet liikaa ja hukut kesä kaunistuksiis. Must se oli oikee viisas nevvo trekorsmestarilt et, ”jano pystyy sammuttaa, mut hukkunut ei saa ennää virkoomaa.”
Aamusti lenkil lähteis miäs kävi viä katiskal rannas ja kui ollakka, siin molskahti majava ja kiärsi laituri jatkaakses matkaas siin ulpukkai joje pual. Siin pitki matkaa oti siit kuvviiki ja stää oli kiva kattel se melkost faarttii. Se topatti siin Sunniämerannas ja sit haikara ko pyrähti siit lentoo, ni majava pelläästy molskaust ja sukelsi pitkääs ettiippäi. Aamul oli muute sit siin katiskas vaihtelu vuaks oikee kunno kokkoine lahna se erinomase ahvente tulo jälkee. Saa nähr ny sit millai lajikirjo muuttuu ko vesi lämpee? Lahna taitaa ol jo savupöntös ja sin krillii liki määki täst säntää seuraavaks, ko meinaa paistaa jauhelihapiffei mehevä kaalisalati kans syätäväks. Noo semmost hyvvää suvisapuskaa pihal syätäväks ja sil pärjää valla hyvi konnei tälläi pyhän tyät eres pain.
Ny sit vaa nautitaa kesäsist keleist ja riittäväst juamisest...
Ulla Leino
porilainen murremaakari ja kotiseutuneuvos
