Ulla Leinon murreblogi: Tällai mennää
Tupekrapinat... syyskuu 10. 2023
Vai tupekrapinat! Kaikki lukijoist ei tair tuntee tätä meikäläist sannaa iha tarpeeks, niät klaaraa stää ny hiukka vaik esimerki omasesti lainate ommaa pränttiini Pootoora sanakirjast: ”Tupekrapinat, pahat oltavat, rangaistus tulossa, käydä huonosti” ja se esimerkkilause viä: ”Tullee tupekrapinat jolsei tämä peli just lopu.”'
Nii,i, tämmöst touhuu just tuntuu ninko olis ilmas ja kahja kyräilee melkei toine toistas. Politiikkaa täs ny sevverra funteerasi, ko tykkää kuulustel ja kattel noitte politikkoje tahimist tual eruskunnas ja muutenki mis ikinäkkä yhtee pääsevät kinastellee. Saas nähr ny sit kui kinkkine syksy täst viä tullee, ko pääsevät itte viktisii asjoihi kii?
No antaa tommoste funteerauste ol ja mennää ettiippäi, ko syksy tuntuu täyt faarttii tän laskeutuva, vaik ny muutama päivä o viä saatukki kesäkeleist nauttii. Osa viljoist o täälläki saatu sentää puituu ainaki vehnäpellot, mut ohra viä vartoo puimuri tulloo sääkeristi kyl näin päivin? Perunaviljelijäki o jo hiukka nostanu, mut suuri osa o viä maas. Omast trekolist sevverra et avomaakurkkuu tullu knaftimmi ko enne, mut pitkää kurkkuu kyl iha hyvi ja koht syätäväks. Aamusti noukei vissii viimiset säilöttävät kurkut likkoo. Kesäkurpitsa o ollu satosa ja erellee pukkaa uut vaa, samallaiko pinattiki. Mitä enemmä stää klipsut, stää enemmä se versoo ja sama tekkee lehtikaaliki, joka superterveellisen kuulemma tarttis kuuluu yhä usseemma ruakavalikoimaa. No nua nuaret o tullu paremmi sinuiks se kans, ko me vanhat, joil soo uurempi tuttavuus. Jaa ni, jo mont kerttaa ole meinannu iha täs julkisesti kehhuu tota silikoonist vittalöökikuarijaa. Jokakikine kertta, ko tota valkosipulii kätevästi sil kuari, funteeraa et Nopel palkinno olis se keksijä ansainnu. Säilönnäs varsinki ko tarttee kuarii niit kynsii paljo ni sillo oikee huamaa ja antaa arvo hyvil tyävälineil. Et hais viikkotolkul valkosipulilt, vaik olsit niit usseemma kuarinukki. Voi hyvi ol et viälki kätevämpi vehje o olemas, muttemmää tiär siit.
Yleisöosastos viriteltii jo taas prohtaamist krannei kyttäämisest, se iäikune kysymys, jonka yläpual olis paras ol, mut joku kommentti ny kumminki. Tääl meilläppäi ei ol kylläkä tämmöst harmii ainaka tiatosesti tullu kuuloo. Tälläi omakotiasujan ja tyäuras aikanaa tehtyy jää aikaa päivittäi sentää trykittäi pihakeinus istumissee ja mihi sää siin silmäs tälläät, väkisinki tullee nähneeks yht ja toist vaikket ina verttaa kyttää. Samallai taitaa ol siäl kaupunkiski ainaki suvel, ko parvekkeil viivährettää?? Esim. täs iha joje yli kattelles o saatu ihhail tarmokast taloi pykkäämist ja trekoleitte tekkoo. Ny sit jo syksyl ruahoo siäl näyttää ropotti leikkaava, seki näkkyy meil eikä siält ol tupekrapinoil meit sunka uhkailtu. Piretää hualt vaa omist asjoist...
Ulla Leino
Porilainen murremaakari ja kotiseutuneuvos