No ni täs oli ei­le jo syys­päi­vä­ta­saus ja se ti­ä­tää stää, et pim­meem­pää päi ol­laa täs ny me­nos. Syk­sy o aut­ta­mat­to­mas­ti tul­lu hi­a­no, lois­ta­va rus­kas kans ja kyl ny tart­tee ot­taa ilo ir­ti men­nee suve lo­puist läm­py­mist päi­vist ja kai­kest siit ei­li­sest on­nis­tu­mi­sest, jon­ka po­ri­lai­set ur­hei­li­jat ai­kaa sai. Mi­käs o ot­tais, ko meil o tom­mo­sii as­jas os­saa­vii nu­a­rii, joil o elä­mä eres ja kaik­ki mah­rol­li­suu­ret. Pori Päi­väk­ki an­to kah­jal tosi hi­a­noi elä­myk­sii mo­nes eri mu­a­ros ja voi­tas­ko san­noo et to­ri­juh­la pal­kit­se­mi­si­nes oli nin­ko kret­ta kaa­ku pääl. Il­mak­ki o su­a­si­nu suu­ri piir­tei täs koko lop­pu­vii­ko aj­jaa, mitä ny try­kit­täi o ain jos­sai vet tul­lu. Nah­ki­ai­set o sy­ä­ty, nin­ko oh­rak­ryy­ni­vel­li ja ru­si­na­sop­paa­ki. Mark­ki­noit seh­lat­tu sev­ver­ra ko tar­pee, mut se sa­no­si et nah­ki­ais­mark­ki­nat oli kyl must ai­ka hep­po­set an­nil­tas, an­teeks vaa.

Meil otet­tii per­jan­tain jo lai­tu­ri­ki jo­jest pois, kon­nei kos­kaa tiä etu­kät­tee mil­lai syk­sy­set stor­mit al­kaa ja kyl täs jo vete nous­tes mel­ko­ne ry­ä­nä sin lai­tu­ri taa ker­ty­ki päi­vit­täi. Joki o ain ar­vaa­ma­toi, se nou­see ja las­kee om­mii ai­ko­jas ja vir­ta vaih­te­lee mel­ko­ses­ti. Miäs jo pel­käs mu ui­ma­reis­su­ja­ni ko­val vir­ral, mut loh­ru­ti et jos vir­ta läh­tee vi­ä­mää ni an­taa viär, ui sit kran­ni lai­tu­ril ja si­ält ylös. Ei tart­te­nu ja ny o ui­mi­set tält su­velt ui­tu. Ny sit vaa tart­tee muul­lai pit­tää it­tes­täs hu­alt et­tei val­la jäs­sään­ny tu­le­va tal­ve ai­kan. Sa­no­taa se kai­kel­lai­se liik­ku­mi­se ole­va A ja O mee van­hai kun­nos py­sy­mi­sel. Se fluns­sa­ro­ko­tus­ki o iha ai­heel­list muis­taa ot­taa ja sit viä meil ris­ki­ryh­mil tu­le­va te­hos­te­ro­ko­tus­ki ko­ro­na eh­kä­se­mi­seks. Vik­tist o sää­ke­ris­ti kyl muis­taa ne kaik­ki mon­nee kert­taa an­ne­tut oor­te­lit tau­tei eh­kä­se­mi­seks.

Sit sihe pe­sä­pal­lo, van­ha su­a­ma­lai­se pe­rin­neur­hei­lu mes­ta­ruus­tais­too täl­läi kau­kaa kat­tot­tun, mut in­nol ja suu­rel sy­räm­mel fö­lis ol­le ja peuk­kuu pit­täi. Ja VOIT­TO siit sit ka­ma­la jän­nit­tä­mi­se jäl­kee sen­tää Pe­sä­kar­huil Por­rii saa­tii ja viä kai­ke li­säks Pori Päi­vä kun­ni­aks. Vah­rat­tii en­si tel­kust sihe vä­li­ai­kaa as­tik­ka ja voi­tol ol­le tau­ol läh­ret­tii­ki. Me men­tii lait­taa sil­lai­kaa sit sa­pus­kaa ja kuu­lus­tel­tii Yle puh­heelt, ko peli jat­ku. Ei pa­hus, tam­pe­re­lai­set tuli vis­sii sis­suun­tun­neen tau­olt ja teki ju­ak­sui ny pa­rem­mi ko mei­kä­läi­set. Ei siin mit­tää, mää us­koi koko aj­jaa po­ri­lai­sii, mut har­mit­ti se rar­jo­se­los­ta­ja ko­ko­ai­ka­ne tam­pe­re­lais­te ylis­tä­mi­ne. Ei stää voi­nu en­nää kuu­lus­tel, oli va­he­tet­ta­va taas sit telk­kuu ja oi­kee­see pe­li­to­hi­naa. Iha­naa, ko sit lo­puks sen­tää tuli se lu­a­naa­mi­ne ja voit­to. Pa­rem­pi voit­ti ja juh­lat sai al­kaa. On­nee!! Se ka­ma­la ri­a­hu­mi­ne siin on­ne huu­mas tai­si men hiuk­ka yli­ki, ko kuu­lem­ma se fii­ni pat­sas jo koht kät­te­lys kär­si. Muis­te­taa jat­kos et koh­tuus kai­kes…

Ul­la Lei­no

Po­ri­lai­nen mur­re­maa­ka­ri ja ko­ti­seu­tu­neu­vos