Ulla Leinon murreblogi: Tällai mennää
Ny o issii onniteltu… marraskuu 10. 2024
Nii onki. Hauroil o viäty kynttylät ja kotonakki o kynttylöit sytytetty, ninko silti kyl muinaki päivin, mut ny kumminki koht jo aamusti. Flakuki fleijaa tai sit ei, ko o aika tyven mitäny välistäi trykiks riamastuu ja levittää koko lipu levveelles. Oikee mukava et tälläi issäi oman päivänäkki liputettaa iha virallisesti, vaik siin kuulemma aikai saatos o ollu jottai kommervenkkeiki.
Oikeesti silti iha joka päivä voiraa hyväl syyl muistaa antaa arvoo isil, jokka nykymailmas melkoste vaatimuste painees förstää tehr parhaas koko familjas ettee. Silti se viimeaikane tutkimus oli kai kumminki tuloksiltas semmone, et me äitit erellee huushollataa enemmä ko miähet familjas parhaaks. No vaik tutkimuksii uskonki, ni luule kyl silti noitte nuarte issäi hääräävä enemmä koton ko ennevanhaa. Ainaki noit mee nuarii ko seuraa ni se tekkee, ko paremmi kerkee ja kyl omat pojat ainaki huusholleissas präkkää sapuskaa siin ko vaimoski. Samallai meil vanhoilki kyl nyte o melkei ain sillai, et yhres häärätää ja yhres ruakaki estiks funteerattaa ja sit yhres se toteutettaa. Semmone ei kumminka ol tullu koskaa miälee eikä siit ainaka puhuttu ol, et olisko se ajjaakäyttö tasapualist, ninko kai nykysi mones huushollis pohritaa.
Kylkai joka familjas nii isäl ko äitil o ne mialuiset omat hommas, joihi helposti tarttuu, mut molemmat kyl ossaa tai tarttis ainaki osat ettei tulis tenkkapoot, jos toine onki vaik pois. No juu täst asjast o iha kaikil vissii oma miälipittees ja hyvä nii. Meil isä esimerkilläs o must ain antanu kyl hyvvää miähe mallii pojilles ja siin samal opettanu kyl flikoillekki taitoi, joitte kans tarttis elämäs pärjät. Silloko muksut oli piänii isä oli se, joka niil luki paljo sillaikaa, ko mää sit pualestas taisi enemmä häärät huusholli ettee niis jokapäiväsis askareis. Kaikil neljäl o omat familjas ja jälkikasvus ja jo niittenki jälkikasvuu ja onki tälläi sivust iha hauskaa pan merkil millai ny sit ommais kans asjas hoitavat. Tähä astikka ei ol se suurempaa sankkinaa kumminka ollu mitäny elämä itte kunki ettee o tuanu vuasie kulues, ninko kuuluuki.
Tos keske kaike juhlinna saatii seurat telkust mee enttise presitentti Ahtisaare hautamonumenti paljastust. Aika muhkee, stiiline ilmestys se onki ja fiinii käretaitoo vaatinu. Suame ylint johtoo oli fölis ja miäleepainuva tilfälli kaikkines oliki. Rauha pualest ahertanu suuri miäs sai arvoses juhlinna ja muistomerki, joka muistuttaa pitkäl tulevaisuutee Ahtisaare pyrkimyksist rauhaa mailmas.
Ens viikol sit, jos kiukku o jo eres hiukka lauhtunu tost suure mailma siis Ameriika uure presitenti toilailust tai miks tommost omahyväst virnistelevvää sukkelai oorteleitte ja kommenttei antamist vois kuvatakka…
Ulla Leino
Porilainen murremaakari ja kotiseutuneuvos