Vallan vahtikoiran haukunta heikkenee
Suomessa sanomalehdistön vahva asema tiedonvälittäjänä ja vallan vahtikoirana hiipuu.
Levikit tippuvat eivätkä digipuolen tuotot korvaa menetyksiä. Seuraukset näkyvät ympäri maata: oululainen Kaleva, joensuulainen Karjalainen ja Pohjanmaan yhdistynyt Ilkka-Pohjalainen lopettavat sunnuntailehtien painamisen. Kokkolalainen Keskipohjanmaa ja kajaanilainen Kainuun Sanomat lopettivat myös maanantailehden painamisen. Rovaniemeläinen Lapin Kansa karsi ilmestymispäiviään jo aiemmin. Raumalla ilmestyvä Länsi-Suomi muuttui jo aikoja sitten viisipäiväiseksi.
Suuri salaisuus ei ole, etteikö muissakin maakunnissa mietitä paperille painetun lehden ilmestyskertojen vähentämistä.
Painetun lehden jättämää aukkoa pyritään paikkaamaan digijulkaisuilla. Digilehtien lukemisen kasvu ei kuitenkaan ole syy paperilehden ilmestyskertojen vähentämiseen. Syy on taloudellinen. Paperin hinta on noussut kaksinkertaiseksi aiemmasta. Kun tähän lisätään vielä jakelun kallistuminen polttoaineiden hintojen nousun myötä, lehtitalojen ratkaisut on helppo ymmärtää.
Samalla kun kustannukset karkaavat käsistä, tilausten määrä vähenee. Digisisältöjen tilaushinta on vain puolet paperilehdestä, ja ilmoituksista saadaan murusia siitä mitä painetusta lehdestä. Edellä mainittu yhtälö pakottaa kulusäästöihin ja toimintojen tehostamiseen. Kustannustalojen sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kautta voidaan samoja sisältöjä käyttää eri lehdissä ja säästää näin toimituksen kuluja.
Kun säästöjä on tehty jo yli vuosikymmenen, alkavat keinot olla sellaisia, että ne vääjäämättä vähentävät maakunnallisten lehtien journalistista merkitystä.
Maakunnallisen vallan vahtikoiran haukkuminen heikkenee väkisinkin. Vaikka yhteistuotannoilla tähdätään siihen, että kotitoimitukset voivat keskittyä paikallisiin ja maakunnallisiin aiheisiin, ei tavoite sellaisenaan toteudu.
Tänä päivänä toimittaja joutuu tekemään sisältöjä paperilehden lisäksi digikanaviin. Se hajottaa tekemistä niin, että syventävään journalismiin jää vähemmän aikaa.
Vahva maakunnallinen ja paikallinen media edistävät monella tavalla demokratiaa. Julkisen vallan vahtimisen lisäksi lehdet lisäävät yhteiskunnallista tietoutta ja aktivoivat ihmisiä osallistumaan. Mitä vahvempi on maakunnallisen tai paikallisen lehdistön asema, sen aktiivisemmin ihmiset äänestävät.
Pauli Uusi-Kilponen
Lehdistöneuvos, Eurajoki