”Yh­tä olen pyy­tä­nyt Her­ral­ta, sitä minä et­sin, et­tä sai­sin asua Her­ran huo­nees­sa kaik­ki elä­mä­ni päi­vät, kat­sel­la Her­ran iha­nuut­ta ja mie­tis­kel­lä hä­nen temp­pe­lis­sään.” (Psal­mi 27:4)

Is­ra­e­lin ku­nin­kaan Daa­vi­din har­ras pyyn­tö saat­taa mei­dän kor­viim­me kuu­los­taa ai­ka eri­koi­sel­ta. Jos mei­dän ha­la­ja­mi­sem­me pi­täi­si tii­vis­tää yh­teen pyyn­töön, niin mikä se oli­si? Mo­net meis­tä toi­voi­sim­me mie­luum­min pit­kää ikää, ter­veyt­tä, omai­suu­den kart­tu­mis­ta, elä­män­kump­pa­nia, su­vun jat­ku­mis­ta, me­nes­tys­tä, mai­net­ta ja kun­ni­aa. Nämä ovat kaik­ki hy­viä asi­oi­ta, mut­ta riit­tä­vät­kö ne kui­ten­kaan elä­män pää­mää­räk­si.

Jee­sus sa­noo: ”Siel­lä mis­sä on aar­tee­si, siel­lä on myös sy­dä­me­si.” (Matt. 6:21). Daa­vid oli löy­tä­nyt aar­teen, mis­tä hän ei ha­lun­nut kos­kaan luo­pua. Se oli yh­teyt­tä Ju­ma­lan kans­sa. Daa­vi­din sy­dän oli le­vol­li­nen, sil­lä tuo aar­re oli hä­nel­lä var­mas­sa tal­les­sa, Ju­ma­lan huo­mas­sa. Mut­ta mi­ten on mei­dän aar­tei­dem­me lai­ta? Ovat­ko ne asi­oi­ta, jot­ka kes­tä­vät ja säi­ly­vät läpi elä­män myrs­ky­jen ja ko­e­tus­ten? Mitä sit­ten meil­le jää, jos nuo omis­ta­mam­me aar­teet meil­tä riis­te­tään?

Jos ha­lu­at Daa­vi­din ta­voin löy­tää le­von sy­dä­mel­le­si, si­nun tu­lee löy­tää sel­lai­nen aar­re, jota ku­kaan ei­kä mi­kään voi kos­kaan ot­taa si­nul­ta pois. Mis­tä täl­lai­sen kal­li­sar­voi­sen aar­teen sit­ten voi löy­tää? Löy­dät sen Kris­tuk­sen eh­dot­to­mas­ta rak­kau­des­ta si­nua koh­taan. Tuo sama rak­kaus joh­ti Jee­suk­sen Gol­ga­tan ris­til­le so­vit­ta­maan si­nun­kin syn­ti­si. Ot­ta­mal­la vas­taan Jee­suk­sen, löy­dät yh­tey­den ra­kas­ta­vaan Ju­ma­laan. Tätä aar­ret­ta ei ku­kaan ei­kä mi­kään voi kos­kaan si­nul­ta riis­tää pois. ”Olen näet var­ma sii­tä, et­tei kuo­le­ma ei­kä elä­mä, ei­vät en­ke­lit ei­vät­kä hen­ki­val­lat, ei mi­kään ny­kyi­nen ei­kä mi­kään tu­le­va, ei­vät voi­mat, ei kor­keus ei­kä sy­vyys ei­kä mi­kään muu luo­tu voi erot­taa mei­tä Ju­ma­lan rak­kau­des­ta, joka on Kris­tuk­ses­sa Jee­suk­ses­sa, mei­dän Her­ras­sam­me.” (Room. 8:38-39)

Juu­so Lei­von­nie­mi

Vas­tuun­kan­ta­ja, Po­rin Lä­he­tys­seu­ra­kun­ta