Viikon sana: Turvallinen tila
Kohdistuuko meihin jokin uhka? Jo aivan liian kauan jatkunut oikeudeton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan havahdutti meilläkin keskustelun väestönsuojista. Onko tällaisia turvallisia tiloja riittävästi ja ovatko ne kunnossa? Vakava aika, jota elämme, voisi pysäyttää miettimään, missä turvamme on. Itäisen naapurimme toimet maamme rajoilla 1939 saivat kansan rukoilemaan ja kirkot täyttyivät. Oli hätä. Mutta meno taitaa jatkua entisellään, jazz soi, viini virtaa ja kansa juhlii vailla huolta.
Turvallisesta tilasta toki puhutaan, mutta aivan eri merkityksessä. Se on enemmänkin ideologinen yhden totuuden ilmentymä, jossa vallalla olevasta käsityksestä poikkeavat vaiennetaan ja poistetaan. Samalla se on kovin turvaton niille, jotka eivät tähän Neuvostoliiton tai Pohjois-Korean mallin mukaiseen systeemiin suostu. Suuren vapauden ja suvaitsevaisuuden lippukulkueet ovat sisältä jotain aivan muuta.
Mikä on todella turvallinen tila? Sekö, jossa saa elää niin kuin huvittaa, jossa kukaan ei puhu synnistä ja tuomiosta. Jeesus itki nähdessään edessään Jerusalemin, jonka sotajoukot hävittävät. ”Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit missä turvasi on!” Etsikkoaika ja Jumalan kutsu oli torjuttu. Jeesuksen sanoma ja sen mukainen kristillinen julistus ei perustu uhkaan ja vaatimuksiin vaan siihen, että Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme tähden ja nousi kuolleista, jotta jokainen, joka uskoo häneen pelastuisi. Raamattu sanoo: ”Että meillä olisi turva tuomiopäivänä.”
Siellä, missä julistetaan evankeliumia Jeesuksesta ja opetetaan Raamatun mukaan synnistä ja armosta, on todella turvallinen tila. ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala. Sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret.”
Johan Helkkula
Sleyn pastori, Pori
Johan Helkkula
