Villa Mairean maailmanperintöuutinen jäi lomakauden varjoon
UNESCOn maailmanperintöluettelo ei kasva joka viikko. Siksi olisi voinut ajatella, että Noormarkussa sijaitsevan Villa Mairean valinta maailmanperintökohteeksi heinäkuun lopulla olisi näkynyt Satakunnassa näyttävämmin. Sen sijaan uutinen kävi nopeasti kääntymässä otsikoissa ja katosi uusien aiheiden alle.
Satakunta on yksi harvoista maakunnista, joissa maailmanperintökohteita on useita. Raumalla kohteita on kaksi eli Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki. Nyt joukkoon liittyi myös Noormarkun Villa Mairea, kun UNESCO hyväksyi Alvar Aallon tuotantoa kokoavan Aalto Works –kokonaisuuden maailmanperintöluetteloon. Kyse ei ole pienestä tunnustuksesta. Maailmanperintöön pääsevät vain kohteet, joiden katsotaan olevan merkityksellisiä koko ihmiskunnalle. Naapurimaakunnissa tunnustuksen arvo huomattiin nopeasti. Kotkassa iloittiin Sunilan asuinalueen maailmanperintöstatuksesta näyttävästi ja Paimiossa parantolan valinta nostettiin alueellisesti voimakkaasti esiin. Satakunnassa keskustelu jäi yllättävän hiljaiseksi, vaikka kyse on yhdestä maakunnan merkittävimmistä kansainvälisistä kulttuuriuutisista vuosiin.
Maailmanperintökohteiden kohdalla ei puhuta vain hienosta rakennuksesta tai tunnetusta arkkitehdista. Puhutaan paikasta, jonka arvo on arvioitu niin suureksi, että sen säilyttäminen kuuluu koko ihmiskunnan yhteiseksi tehtäväksi. Suomessa tällaisia kohteita on vain kourallinen. Villa Mairea on ollut arkkitehtuurin harrastajille pyhiinvaelluskohde jo vuosikymmeniä. Alvar Aallon suunnittelema rakennus tunnetaan kaikkialla maailmassa. Villa Mairea on edelleen yksityisomistuksessa, eikä tunnustus muuta sitä. Sen sijaan se antaa alueelle jotakin paljon pysyvämpää kuten kansainvälistä uskottavuutta, kiinnostavuutta ja tarinan, jota kannattaa kertoa. Tunnustus on samalla muistutus siitä, ettei kulttuuriperintö synny yhdessä kesässä eikä sitä voi rakentaa markkinointikampanjalla. Se syntyy vuosikymmenten aikana huolellisesta vaalimisesta. Villa Mairean kohdalla siitä kiitos kuuluu niin Ahlströmin suvulle kuin kaikille niille, jotka ovat pitäneet huolta kohteesta sukupolvien ajan. Tärkein viesti maailmanperintökohteeksi valinnassa on kuitenkin tulevaisuudessa. Maailmanperintö ei ole vain arvostettu tunnustus. Se on samalla sitoumus siihen, että kohde säilyy myös tuleville sukupolville.

