Satalinna tarjoaa jälleen suojaa sotaa pakeneville – Hätämajoituksen apulaisjohtaja kertoo, mikä on toisin kuin vuonna 2015
Harjavallassa sijaitsevaan entiseen sairaalaan majoitetaan jälleen pakolaisia. Edellisen kerran näin tehtiin vuosina 2015-2016, jolloin Satalinna toimi vastaanottokeskuksena lähes 300 lähi-idästä sotaa paenneelle miehelle.
Entisessä sairaalassa, Harjavallan Satalinnassa oli viime viikolla vilinää ja vilskettä, kun Punaisen Ristin vapaaehtoiset laittoivat talkoovoimin tulevaa hätämajoitusyksikköä käyttökuntoon. Kolmannessa kerroksessa saatiinkin jo valmista aikaiseksi. Sängyissä on uudet petivaateet, ja huoneissa upouudet jääkaapit. 240 paikkaisen hätämajoitusyksikön ensimmäisiä asukkaita odotetaan saapuviksi mahdollisesti jo aivan lähipäivinä.
Satalinnan hätämajoituksen apulaisjohtaja Ellinoora Söderman ei ole saanut vielä varmaa tietoa tulijoiden kansallisuudesta. Hyvin todennäköisesti kyse on kuitenkin Ukrainan sotaa paenneista ihmisistä.
Satalinnan huoneita on laitettu asumiskuntoon Punaisen Ristin vapaaehtoisten avulla.
Punaisessa Ristissä työskentelevälle Ellinoora Södermanille pesti Satalinnassa on jo uran toinen. Vuosina 2015-2016 Södermanin tehtävänä oli johtaa vastaanottokeskusta, jossa majoitettiin noin 300 lähi-idästä tullutta, sotaa paennutta miestä.
Nyt kuusi vuotta myöhemmin majoittujien odotetaan olevan suurimmaksi osaksi naisia ja lapsia. Satalinnasta ei myöskään tule enää vastaanottokeskusta, vaan Punaisen Ristin hätämajoitusyksikkö. Se tarkoittaa sitä, että pakolaisia majoitetaan siellä vain väliaikaisesti. He muuttavat heti, kun sopiva vuokra-asunto maakunnasta löytyy.
Pakolaisten majoittaminen suoraan kuntien vuokra-asuntoihin onkin yksi isoimmista linjamuutoksista, joita maahanmuuttovirasto on tehnyt sitten vuoden 2015 pakolaiskriisin.
– On huomattu, että on inhimillisempi ratkaisu, että pakolaiset saavat asua tavallisessa kodissa, tavallisten ihmisten joukossa, kuin laitosmaisesti. Mutta nyt, kun maahantulijamäärät ovat näin suuria, asuntoja ei löydy ihan sillä tahdilla kuin pitäisi. Siksi joudutaan perustamaan Satalinnan kaltaisia hätämajoituksia, Söderman sanoo.
Vastaanottojärjestelmässä on ennätysmäärä asiakkaita, suurin osa tilapäistä suojelua hakeneita ja saaneita. Moni heistä asuu keskuksen ulkopuolella.
Jokaisella on oma vastaanottokeskus, josta saa vastaanottopalveluja, kuten terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja, ja neuvontaa.3/4 pic.twitter.com/GNcSjIw1jr— Maahanmuuttovirasto (@Maahanmuuttovir) October 10, 2022
Vuonna 2015 turvapaikanhaku oli ilmiönä suomalaisille vielä vieras, ja siksi herätti jonkin verran myös ennakkoluuloja ja pelkoa. Söderman uskoo, että tällä kertaa suomalaisväestön on helpompi suhtautua tulijoihin, kun ihmiset jo paremmin ymmärtävät, mistä on kysymys.
Entisen keuhkosairaalan tilat sopivat Södermanin mukaan hyvin hätämajoituksen käyttöön. Punainen Risti on vuokrannut tutusta sairaalan siivestä 3. ja 4. kerroksen. Asukkailla on huoneissaan sängyt, jääkaapit ja ruokapöydät. Molemmissa kerroksissa on myös yhteiskeittiö.
– Tuntuu niin nostalgiselta ja tutulta tulla takaisin. Tutussa paikassa on helppo organisoida toiminta uudelleen käyntiin, Söderman sanoo.
Söderman uskoo, että hätämajoitusyksiköstä, sen henkilöstöstä, vapaaehtoisista ja asukkaista muodostuu nopeasti jälleen oma, pieni yhteisönsä. Niin tapahtui viimeksikin. Harjavallan keskustaan on kuuden kilometrin matka.
– Voisi ajatella, että kaupungissa sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa ihmiset tulevat ja menevät. Mutta Satalinnan näkisin sellaisena lämminhenkisenä ja yhteisöllisenä paikkana.
Punainen Risti on vuokrannut Satalinnan siivestä 3. ja 4. kerroksen.
Vastaanottokeskuksessa tai hätämajoitusyksikössä asuminen on odotuksen aikaa. Asukas odottaa esimerkiksi turvapaikkapäätöstä, tai omaan asuntoon pääsemistä. Osa odottaa mahdollisuutta palata takaisin kotimaahansa. Jos odotus venyy kovin pitkäksi, se voi olla vaikeaakin aikaa.
Söderman sanoo, että joka tapauksessa paikallisten ihmisten kannustava suhtautuminen lämmittää aina tulijoiden mieltä. Sitä hän odottaa harjavaltalaisilta ja kaikilta suomalaisilta tälläkin kertaa.
– Satalinnan hätämajoitusyksikön osalta vapaaehtoistoimintaa koordinoi Punaisen Ristin Harjavallan osasto. Sinne vapaaehtoiseksi ilmoittautumalla pääsee varsinaiseen auttamistyöhönkin mukaan, Söderman vinkkaa.
Toimittaja: Pauliina Vilpakka