Entistä useampi tekee ostoksia ennen kaikkea hinnan perusteella
Saara-Miira Kokkonen / STT
Hintavetoinen ostaminen on yleistynyt taloudellisen epävarmuuden ja kuluttajien heikentyneen ostovoiman takia, arvioi Kaupan liitto.
Kaupan liiton mukaan 61 prosenttia 18–79-vuotiaista kyselyyn vastanneista kertoo tekevänsä ostoksia usein ennen kaikkea hinnan perusteella. Edellisen, kaksi vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan osuus oli 56 prosenttia.
Useimmin hinta on ostoskriteerinä alle 35-vuotiailla naisilla: kolme neljästä vastaajasta kertoi sen olevan tärkein kriteeri.
Selvitykseen vastanneista valtaosa eli yli 70 prosenttia haluaisi suosia kauppoja, jotka työllistävät, investoivat ja maksavat veroja Suomeen. Maksuvalmius tästä on kuitenkin heikompaa, sillä alle puolet on valmiita maksamaan sen takia kalliimpia hintoja.
Kaupan liiton selvitys suomalaisten vastuullisuusasenteista julkaistiin nyt neljättä kertaa.
Asennetutkimuksen on toteuttanut Kantar TNS verkkopaneelissaan tämän vuoden toukokuussa. Vastaajina oli noin 3 000 aikuista mannersuomalaista.
Suomalaisten kauppojen suosimiseen vaikuttaa myös tuoteturvallisuus. Kolme neljästä vastaajasta kertoo ostavansa tuoteturvallisuusepäilyjen vuoksi tuotteen mieluummin Suomesta tai eurooppalaisesta verkkokaupasta kuin aasialaisesta.
Tästä huolimatta kiinalaisten verkkokauppojen ja markkinapaikkojen suosio on lähes kolminkertaistunut alkuvuoteen 2023 verrattuna.
Kaupan liitto kertoo tehneensä toukokuussa koeostoksia kiinalaisesta markkinapaikasta Temusta testatakseen tuoteturvallisuutta. Yksikään tilatusta 14 tuotteesta ei olisi täyttänyt eurooppalaiselle myyjälle asetettuja vaatimuksia, liitto kertoo.
Yleisimmin ongelmia oli pakkaus- ja tuotemerkinnöissä sekä puutteellisissa hoito- ja käyttöohjeissa. Lisäksi kuuden tuotteen testituloksissa ylittyivät vaarallisten aineiden raja-arvot. Yksi tuote oli valmiiksi käyttökelvoton.
Vaikka hintavetoinen ostaminen on yleistynyt, valtaosa vastaajista on valmis maksamaan korkeampaa hintaa kestävistä ja kierrätettävistä tuotteista, kuten huonekaluista tai elektroniikasta.
Maksuhalukkuus kestävistä vaatteista on hieman heikompaa: runsas puolet suomalaisista on halukkaita maksamaan kalliimpaa hintaa vaatteiden kestävyydestä.
Vastaajista joka neljäs kertoo usein ostavansa käytettyjä tuotteita second hand -kaupoista, kirpputoreilta tai verkon markkinapaikoilta ja Facebook-ryhmistä. Vajaa puolet vastaajista tekee näin vain harvoin, jos ollenkaan. Ahkerimpia second hand -ostajia ovat alle 35-vuotiaat naiset.
Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten ajatuksia vastuullisista yrityksistä.
Tärkeimmiksi kriteereiksi nousivat verojen maksu sekä työllistäminen ja investoinnit Suomessa. Tämän jälkeen tärkeimmäksi nousivat yrityksen pyrkimys hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä ihmisoikeuksien valvonta koko hankintaketjussa.
Alle 35-vuotiailla ihmisoikeudet ovat nousseet kaikkein tärkeimmäksi ohi hiilijalanjäljen pienentämisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen. Yli 50-vuotiaat painottavat verojen maksun sekä Suomessa työllistämisen ja investoimisen merkitystä.
Hyvä työnantajapolitiikka taas on erityisen tärkeää alle 35-vuotiaille ja 50–60-vuotiaille naisille sekä 35–50-vuotiaille miehille.