"Me si­sa­ruk­set Nii­na Pe­ko­nen ja Noo­ra Pylk­kä­nen em­me ole enää Ko­ne­pa­ja­sis­kot, vaan yk­sin­ker­tai­ses­ti Nii­na ja Noo­ra. Hal­la­works ei myös­kään ole enää mi­kään ko­ne­pa­ja, vaan tu­tul­la ni­mel­lä tuo­tam­me so­me­toi­mis­to­na ku­via, vi­de­oi­ta ja teks­te­jä yri­tyk­sil­le so­si­aa­li­seen me­di­aan. Toi­mi­pis­teem­me si­jait­see Rau­mal­la Lo­ka­ri­tien pääs­sä. Tääl­lä saa pii­pah­taa.

Uu­si al­ku on ol­lut in­nos­ta­vaa, ins­pi­roi­vaa ja kut­kut­ta­vaa. Mie­les­täm­me mei­dän ei tar­vin­nut kek­siä yrit­tä­jäi­den­ti­teet­tiä uu­del­leen, vaik­ka ala vaih­tui. Oli­han täs­sä vä­lis­sä muu­ta­man vuo­den kes­tä­nyt ”kuka minä olen” -pro­jek­ti.

Kyl­lä­hän iden­ti­teet­ti hit­sau­tui tosi vah­vas­ti jo sil­loin, kun pa­ri­kymp­pi­si­nä läh­dim­me ko­ne­pa­ja­bis­nek­seen. Nyt olem­me eh­kä vii­mei­set vuo­det ki­puil­leet enem­män sen kans­sa, mitä it­se olem­me. Mut­ta se yrit­tä­jyys on tul­lut var­maan meil­le jo jos­tain äi­din­mai­dos­ta. Se on meil­le elä­män­ta­pa.

Me tar­jo­am­me ja tuo­tam­me lyh­käi­ses­ti to­det­tu­na so­me­si­säl­töä yri­tyk­sil­le. Olem­me sitä hie­man seg­men­toi­neet juu­ri­kin sin­ne te­ol­li­suu­teen mei­dän vah­vas­ta his­to­ri­as­ta­kin joh­tu­en.

Nii­nal­la on he­rän­nyt uu­del­leen in­to­hi­mo ruo­kaan ja ruo­an te­ke­mis­tä koh­taan, jo­ten olem­me suun­nan­neet tar­jon­taa niin sa­no­tun ko­van te­ol­li­suu­den li­säk­si myös ruo­ka­te­ol­li­suu­teen.

Tar­jo­am­me heil­le työ­ka­lu­ja, mi­ten ol­la so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa läs­nä. On tär­ke­ää miet­tiä, kuin­ka siel­lä so­si­aa­li­ses­sa nä­kyy nyt ja tu­le­vai­suu­des­sa. Py­rim­me tuot­ta­maan asi­ak­kail­le ne ar­vot, mitä he tar­vit­se­vat.

Omas­ta ko­ke­muk­ses­ta tie­däm­me, mi­ten ol­la esil­lä. Yk­si vah­vuu­tem­me on myös ta­ri­nan­ker­ron­ta. Osa­sim­me ja ha­lu­sim­me it­se käyt­tää omaa ta­ri­naam­me ai­ka­naan. Meil­lä on ta­val­laan nyt ky­kyä näh­dä ta­ri­noi­ta myös muis­sa yri­tyk­sis­sä. Mitä sitä voi­si nos­taa esiin ja sitä kaut­ta vaik­ka vah­vis­taa yri­tyk­sen työ­nan­ta­ja­mie­li­ku­vaa.

Tyk­kääm­me it­se lu­kea ta­ri­noi­ta ja seu­ra­ta sel­lai­sia jut­tu­ja, jois­sa on joku ta­ri­na. Ne yleen­sä pu­hut­te­le­vat ih­mi­siä.

Mei­dän kes­ki­näi­nen työn­ja­ko me­nee ai­ka sel­ke­äs­ti si­ten, et­tä Noo­ra on enem­män ka­me­ran ta­ka­na ja Nii­na siel­lä edes­sä. Äi­dil­täm­me löy­tyy edel­leen van­ho­ja vi­de­o­ka­set­te­ja, jois­sa Nii­na esiin­tyy ja Noo­ra ku­vaa. Nii­nal­le kuu­luu hy­vin voi­mak­kaas­ti myös myyn­ti ja mark­ki­noin­ti ja Noo­ra hoi­taa hal­lin­to- ja ta­lous­puol­ta.

Em­me alan­vaih­don jäl­keen aja­tel­leet yri­tyk­sen ni­men muut­ta­mis­ta. Ai­kaa on kui­ten­kin ku­lu­nut jo kau­an. Nimi kui­ten­kin kyt­key­tyy mei­dän tyt­tö­ni­meen Hal­la­maa. Ni­mes­sä on tun­ne­ar­voa ja ko­em­me sen ko­vas­ti­kin omak­si. Nimi on myös ai­ka yleis­pä­te­vä ja so­pii tä­hän­kin toi­min­taan.

Täl­le tiel­le läh­ties­säm­me tie­sim­me kyl­lä, et­tä alal­la on kil­pai­lua. Mut­ta kil­pai­lua tu­lee ai­na ole­maan ja mei­dän aja­tuk­se­na on ol­lut koko ajan teh­dä tätä myös ver­kos­to­mai­ses­ti. Mei­dän­kään osaa­mi­nen ei rii­tä kaik­keen ja asi­a­kas voi ha­lu­ta jo­tain eri­tyy­lis­tä, mitä em­me pys­ty tar­jo­a­maan. Mut­ta kun tie­däm­me alu­eel­ta mui­ta toi­mi­joi­ta, mei­dän ha­lum­me on käyt­tää myös hei­tä. Py­rim­me luo­maan enem­män sel­lais­ta yh­tei­sö- ja ver­kos­to­toi­min­taa. Py­rim­me nä­ke­mään niin, et­tä kaik­ki voi­vat aut­taa toi­si­aan. Mot­tom­me on, et­tä il­man tois­ta ei ole toi­sen me­nes­tys­tä.

Ko­em­me yrit­tä­jäyh­dis­tyk­seen kuu­lu­mi­sen tosi tär­ke­äk­si. Lii­tyim­me juu­ri al­ku­vuo­des­ta ta­kai­sin. Sen tar­jo­a­mat ver­kos­tot ja ver­tais­tu­ki ovat tär­kei­tä. Sitä kaut­ta pää­sem­me tu­tus­tu­maan uu­siin ih­mi­siin. Olem­me ol­leet ta­pah­tu­mis­sa mu­ka­na ja nyt olem­me läh­dös­sä esi­mer­kik­si Yrit­tä­jä­päi­vil­le Tam­pe­reel­le.

Työn ja yrit­tä­jyy­den vas­ta­pai­no­na ovat per­he ja ys­tä­vät. Nii­nal­le kok­kaa­mi­nen on vä­hän niin­kuin joo­gaa, jol­loin hän ei muu­ta ajat­te­le. Pe­ru­sar­ki­ral­li kun al­kaa las­ten har­ras­tuk­siin vie­mi­sel­lä, niin sii­nä sitä ir­to­aa työs­tä hy­vin."

Teks­ti ja kuva: Ari An­te­roi­nen