Tiia Jo­ki­sa­lo

Lii­ke­lah­jo­ja ja yri­tys­teks­tii­lei­tä toi­mit­ta­va JK-Bros­si sai al­kun­sa 1990-lu­vul­la yrit­tä­jä Jus­si Koi­vu­sen ol­les­sa am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lus­sa.

Tuol­loin hä­nen isäl­lään oli lauk­ku­a­lan yri­tys, jos­sa käy­tet­tiin silk­ki­pai­na­tus­ta lauk­ku­jen merk­kauk­seen. Lauk­ku­jen ma­te­ri­aa­lit muut­tui­vat kui­ten­kin sitä tah­tia, et­tä van­han tek­nii­kan to­teu­te­tut merk­kauk­set ei­vät toi­mi­neet tar­peek­si laa­duk­kaas­ti uu­sis­sa ma­te­ri­aa­leis­sa.

Niin­pä isä tie­dus­te­li tie­to­ko­neet hal­lit­se­val­ta po­jal­taan tä­män ha­luk­kuut­ta ope­tel­la bro­dee­raus­ta, joka ta­pah­tui­si pit­käl­ti tie­to­ko­neil­la ja toi­si rat­kai­sun lauk­ku­jen merk­kaa­mi­seen.

– Oi­ke­as­taan sen enem­pää ajat­te­le­mat­ta ti­la­sim­me lai­te­toi­mit­ta­jal­ta bro­dee­raus­ko­neet ja tie­to­ko­ne­oh­jel­mat ja mi­nul­la oli kol­me kuu­kaut­ta ai­kaa ope­tel­la oh­jel­mat, en­nen kuin ko­neet saa­pui­vat meil­le. Yri­tys pe­rus­tet­tiin vuon­na 1996.

En­sin Koi­vu­nen teki bro­dee­rauk­sia pel­käs­tään ali­han­kin­ta­na van­hem­pien yri­tyk­sel­le, mut­ta koh­ta myös lii­ke­lah­ja- ja työ­vaa­te­myyn­nin kaut­ta laa­jal­le alu­eel­le.

– Lii­ke­lah­jat tu­li­vat mu­kaan hiu­kan puo­li­va­hin­gos­sa­kin. Ih­mi­set al­koi­vat ky­lil­lä ky­sel­lä, et­tä kuu­lem­ma teet bro­dee­rauk­sia lauk­kui­hin, sai­si­ko si­nul­ta myös pai­to­ja. Ja niin nii­tä hom­mat­tiin. Seu­raa­vak­si ky­syt­tiin pi­po­ja, ky­nät­kin oli­si­vat kuu­lem­ma mu­ka­via, jäl­leen han­kim­me nii­tä. Nyt tar­jol­la on tuot­tei­ta lai­das­ta lai­taan ja mitä vaan kek­si­tään ky­syä, niin sitä yri­te­tään hom­ma­ta, Koi­vu­nen sum­maa.

JK-Bros­si on ol­lut vuo­des­ta 2015 osa­na New Wave Pro­fi­le -ver­kos­toa joka on poh­jois­mai­den suu­rin pro­fii­li­vaat­tei­siin ja hen­ki­lös­tö- ja yri­tys­lah­joi­hin eri­kois­tu­nut it­se­näis­ten yri­tys­ten ryh­mä.

Vuo­sien ai­ka­na lii­ke­lah­jo­jen an­ta­mi­sen kult­tuu­ri yri­tyk­sis­sä on muut­tu­nut.

– Sa­noi­sin, et­tä ny­ky­ään eni­ten muis­te­taan omaa hen­ki­lös­töä, toki si­dos­ryh­mil­le­kin edel­leen lah­jo­ja an­ne­taan, mut­ta pää­pai­no on omas­sa hen­ki­lös­tös­sä.

Pai­no­tuk­se­na ovat myös tuot­teet, joil­la on hyö­dyl­li­nen käyt­tö­tar­koi­tus.

– Ja se tie­ten­kin on­kin jär­ke­vin­tä. Ul­koi­luun, lii­kun­taan ja muu­hun hen­ki­lös­tön hy­vin­voin­tiin liit­ty­vät teks­tii­lit ja tuot­teet ovat suo­sit­tu­ja.

Myös ti­lat­tu­jen tuot­tei­den mää­ris­sä on ta­pah­tu­nut muu­tos.

– Muis­tan ajat, jol­loin esi­mer­kik­si edul­li­sia t-pai­to­ja os­tet­tiin sa­ta­mää­rin sen enem­pää miet­ti­mät­tä. Nyt mää­rät ovat pie­nen­ty­neet, mut­ta laa­tuun sat­sa­taan.

Muo­ti­vir­tauk­set vai­kut­ta­vat tä­hän­kin alaan. Jos­sain koh­taa ar­my-lip­pik­set ja la­dat­ta­vat tak­ka­syt­kä­rit oli­vat ko­vas­sa huu­dos­sa, täl­lä het­kel­lä tek­ni­sis­tä ma­te­ri­aa­leis­ta val­mis­te­tut teks­tii­lit ja ison va­li­koi­man lah­ja­kor­tit ovat suo­sit­tu­ja vaih­to­eh­to­ja. Mut­ta pi­pot, hup­pa­rit ja ba­se­ball-mal­li­set la­kit py­sy­vät ajan­koh­tai­si­na vuo­des­ta toi­seen.

– Kult­tuu­ri on muut­tu­nut ja ke­hi­tys ke­hit­tyy, mut­ta pro­fii­li- ja mai­nos­tuot­teil­la on ai­na tar­vet­ta ja paik­kan­sa yri­tys­ten ja yh­tei­sö­jen toi­min­nas­sa, Koi­vu­nen us­koo.