Tui­ja Saa­ri­nen

Kat­to vai­kut­taa olen­nai­ses­ti ta­lon ko­ko­nai­sil­mee­seen. Sitä kut­su­taan­kin syys­tä vii­den­nek­si jul­ki­si­vuk­si. Ka­ton tär­kein teh­tä­vä on kui­ten­kin suo­jel­la ra­ken­nus­ta kos­teu­del­ta ja sään ra­si­tuk­sil­ta. Sen kun­to tu­li­si tar­kas­taa ai­na­kin kak­si ker­taa vuo­des­sa.

– Ka­tol­la ja ylä­poh­jas­sa tu­li­si käy­dä ke­väi­sin ja syk­syi­sin. Ke­vääl­lä on hyvä tar­kas­taa, on­ko lumi teh­nyt tu­ho­jaan ka­tol­la, ja syk­syl­lä var­mis­taa, et­tä kaik­ki on kun­nos­sa tal­vea vas­ten, opas­ta­vat Suo­men Vah­va-Kat­to Oy:n yrit­tä­jät Mar­kus Rau­ti­ai­nen ja Ari Par­ta­nen.

Merk­ke­jä sii­tä, et­tä kat­toa pi­täi­si huol­taa tai se pi­täi­si ko­ko­naan uu­sia ovat muun mu­as­sa lä­pi­vien­tien re­pe­ä­mi­nen ir­ti kat­to­pel­leis­tä, nau­lo­jen nou­se­mi­nen, ruu­vien ir­to­a­mi­nen ja ruos­te. Tii­li­kat­to saat­taa ol­la sam­ma­loi­tu­nut, jol­loin kos­teut­ta pää­see joh­tu­maan vää­riin paik­koi­hin.

Pii­pun kans­sa on ol­ta­va eri­tyi­sen tark­ka.

– Pääl­tä päin piip­pu näyt­tää eh­kä tosi hy­väl­tä, mut­ta kun me­nee kat­so­maan vin­til­tä tai vä­li­poh­jas­ta saat­taa nä­kyä va­lu­mia.

Tar­kas­tus­kier­rok­sel­la on hyvä käy­dä läpi myös ti­kas­kiin­ni­tyk­set, jot­ta esi­mer­kik­si nuo­hoo­jan on tur­val­lis­ta liik­kua ka­tol­la. Syk­syl­lä kan­nat­taa tar­kas­taa myös ve­si­kou­rut, joi­hin ker­tyy leh­tiä.

Aluskatteen merkitys on iso, toteavat Suomen Vahva-Katto Oy:n yrittäjät Ari Partanen (vas.) ja Markus Rautiainen.

Tuija Saarinen

Rau­ti­ai­nen to­te­aa, et­tä on yl­lät­tä­vän pal­jon sel­lai­sia oma­ko­ti­ta­lo­a­su­jia, jot­ka ei­vät ole kos­kaan käy­neet vin­til­lään.

– Re­a­goi­daan vas­ta, kun tu­lee ve­si­tip­pa si­säl­le. Sil­loin hom­mas­ta tu­lee to­den­nä­köi­ses­ti kal­liim­paa, kun eris­teet ovat mah­dol­li­ses­ti men­neet pi­lal­le ja la­ho­a­kin pääs­syt syn­ty­mään.

Kat­to­re­mont­te­ja teh­dään ym­pä­ri vuo­den, mut­ta vilk­kain­ta se­son­ki­ai­kaa Eu­ra­jo­en Lu­vi­al­la si­jait­se­val­le yri­tyk­sel­le on maa­lis–jou­lu­kuu. Myös ul­ko­ver­hous- ja ik­ku­na­re­mon­tit sekä au­rin­ko­pa­nee­lien asen­nuk­set kuu­lu­vat pal­ve­lui­hin. Yri­tys toi­mii koko Sa­ta­kun­nan alu­eel­la.

Täl­lä het­kel­lä eni­ten työl­lis­tä­vät 80- ja 90-lu­vuil­la ra­ken­net­tu­jen oma­ko­ti­ta­lo­jen kat­to­re­mon­tit. Tyy­pil­lis­tä niil­le on, et­tä alus­kat­tei­ta ei ole lain­kaan tai ne ovat men­neet rik­ki.

– Alus­kat­tei­ta alet­tiin käyt­tää vas­ta 90-lu­vun alus­sa, ja ne oli­vat sil­loin ihan eri­laa­tui­sia kuin ny­ky­ään. Alus­kat­teen mer­ki­tys on iso, sil­lä esi­mer­kik­si kat­to­pel­ti hi­koi­lee, ja vet­tä tip­puu vin­til­le. Il­mas­ton­muu­tos tal­vi­si­ne plus­sa­ke­lei­neen tuo ka­tol­le myös li­sä­haas­tei­ta.

Pel­ti­kat­to on oma­ko­ti­ta­lo­a­su­jan ylei­sin va­lin­ta. Pel­ti­ka­tol­la on 50 vuo­den ma­te­ri­aa­li­ta­kuu. Tii­li­ka­tol­le ma­te­ri­aa­li­ta­kuu on 30 vuot­ta. Asen­nuk­sel­le ta­kuu­ta an­ne­taan 10 vuot­ta.

Hil­jat­tain 10-vuo­tis­synt­tä­rei­tään viet­tä­nyt Suo­men Vah­va-Kat­to Oy on to­teut­ta­nut myös hie­man eri­koi­sem­pia koh­tei­ta.

– Van­has­sa Rau­mas­sa teim­me suo­je­lu­koh­tee­seen so­pi­van sa­vi­tii­li­ka­ton.

Kat­to­re­mont­tia suun­nit­te­le­van suu­rin va­lin­ta on juu­ri ma­te­ri­aa­li. Myös mal­le­ja on pal­jon. On huo­mi­oi­ta­va, et­tä ase­ma­kaa­va mää­rit­te­lee tie­tyt asi­at, ku­ten ka­ton pro­fii­lin ja vä­rin. Ra­ken­nus­lu­van tai toi­men­pi­de­lu­van tar­ve on vii­sain­ta sel­vit­tää etu­kä­teen.

Mik­si sit­ten kat­to­re­mont­ti kan­nat­taa teet­tää am­mat­ti­lai­sel­la?

– Laa­tu, no­peus ja ta­kuut ovat ly­hy­käi­ses­ti il­mais­tu­na hy­viä syi­tä. Esi­mer­kik­si it­se teh­ty­nä pro­jek­tiin saat­taa hel­pos­ti men­nä koko kesä, kun me asen­nam­me ka­ton yh­tä­jak­soi­ses­ti 2–5 päi­väs­sä.

Kat­to­re­mon­tin ajak­si ei ko­toa tar­vit­se muut­taa pois. Van­han ka­ton pur­ka­mi­sen ai­ka­na on ol­ta­va pou­ta­sää, mut­ta kun alus­ka­te on asen­net­tu, ei sääl­lä ole enää vä­liä.

Asen­ta­jat sii­vo­a­vat jäl­ken­sä ai­na päi­vän päät­teek­si.

– Jos­kus joku on sa­no­nut, et­tä piha oli pa­rem­man nä­köi­nen mei­dän jäl­jil­täm­me kuin sitä en­nen, nau­rah­ta­vat Rau­ti­ai­nen ja Par­ta­nen.