Suo­men Yrit­tä­jät

Ve­rot­ta­jan mu­kaan koko hen­ki­lö­kun­nal­le an­net­ta­va ta­va­no­mai­nen ja koh­tuul­li­nen lah­ja on saa­jal­leen ve­ro­va­paa, jos lah­jan ar­von­li­sä­ve­rol­li­nen hin­ta ei yli­tä sa­taa eu­roa. Yri­tys saa puo­les­taan vä­hen­tää hen­ki­lö­kun­ta­lah­jan ku­lut tu­lo­ve­ro­tuk­ses­saan.

Yh­ti­ös­sä työs­ken­te­le­vä yrit­tä­jä­o­sa­kas voi saa­da ve­ro­va­paan jou­lu­lah­jan sa­moin edel­ly­tyk­sin kuin yh­ti­ön muut­kin työn­te­ki­jät, vaik­ka yh­ti­ös­sä ei hä­nen li­säk­seen työs­ken­te­li­si mui­ta työn­te­ki­jöi­tä. Hen­ki­lö­kun­nan lu­ku­mää­räl­lä saat­taa kui­ten­kin ol­la mer­ki­tys­tä ar­vi­oi­ta­es­sa hen­ki­lö­kun­ta­e­dun ta­va­no­mai­suut­ta ja koh­tuul­li­suut­ta. Toi­mi­ni­miy­rit­tä­jä ei ole ve­ro­tuk­ses­sa it­sen­sä työ­nan­ta­ja ei­kä si­ten voi jär­jes­tää it­sel­leen ve­ro­va­pai­ta hen­ki­lö­kun­ta­e­tu­ja.

Työn­te­ki­jän saa­man lah­jan ve­ro­va­paus kos­kee kui­ten­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti vain ta­va­ra­lah­jo­ja. Jos työn­te­ki­jäl­le an­ne­taan yk­si­löi­mä­tön lah­ja­kort­ti tai ra­haa, nämä mo­lem­mat ovat ai­na ve­ro­na­lais­ta palk­kaa. Lah­ja voi ol­la työ­nan­ta­jan va­lit­se­ma esi­ne, pää­sy­lip­pu, pal­ve­lu tai yk­si­löi­ty lah­ja­kort­ti, joka oi­keut­taa tie­tyn esi­neen tai pal­ve­lun os­toon. Työn­te­ki­jä voi myös va­li­ta lah­jan­sa työ­nan­ta­jan etu­kä­teen va­lit­se­mis­ta muu­ta­mis­ta vaih­to­eh­dois­ta ve­ro­va­pau­den vaa­ran­tu­mat­ta.

Ve­ro­hal­lin­non oh­jees­sa mai­ni­taan esi­merk­ki­nä ve­ro­va­paas­ta lah­jas­ta kir­jan hank­ki­mis­ta var­ten an­net­tu lah­ja­kort­ti, jol­la ei voi hank­kia kau­pas­ta mi­tään mui­ta tuot­tei­ta kuin kir­jan. Lah­ja­kort­ti kat­so­taan yk­si­löi­dyk­si, vaik­ka sil­lä voi hank­kia min­kä ta­han­sa kir­jan ky­sei­sen kir­ja­kau­pan va­li­koi­mas­ta. Jos lah­ja­kor­til­la voi­si hank­kia (kir­jan si­jas­ta) min­kä ta­han­sa tuot­teen kir­ja­kau­pan va­li­koi­mas­ta, lah­ja­kort­ti on yk­si­löi­mä­tön ja si­ten palk­kaa.

Jos työn­te­ki­jä on jou­lu­lah­jan li­säk­si saa­nut vuo­den ai­ka­na työ­nan­ta­jal­ta mui­ta­kin lah­jo­ja, niin lah­ja­kort­tien ja mui­den lah­jo­jen yh­teen­las­ket­tu ar­von­li­sä­ve­rol­li­nen hin­ta ei saa ylit­tää sa­taa eu­roa. Vä­häis­ten lah­jo­jen vuo­tui­sen yh­tei­sar­von ylit­tä­es­sä sata eu­roa saa­jaa koh­ti ylit­tä­vä osuus lu­e­taan pal­kak­si.

Mai­nos- vai edus­tus­lah­ja?

Yh­teis­työ­kump­pa­neil­le an­net­ta­vis­sa lah­jois­sa ja­ot­te­lu kul­kee mai­nos- ja edus­tus­lah­jo­jen vä­lil­lä.

Mai­nos­lah­jal­le tun­nu­so­mais­ta on se, et­tä se an­ne­taan sa­man­lai­se­na use­al­le eri ta­hol­le. Mai­nos­lah­jan ar­von­li­sä­ve­rol­li­nen hin­ta saa ol­la kor­kein­taan 50 eu­roa, ja yri­tys voi myös vä­hen­tää mai­nos­lah­jan ve­ro­tuk­ses­saan.

Edus­tus­lah­ja on puo­les­taan erik­seen va­lit­tu ja hen­ki­lö­koh­tai­sem­pi kuin usein yri­tyk­sen lo­gon tai ni­men si­säl­tä­vä mai­nos­lah­ja. Esi­mer­kik­si kon­jak­ki- ja vii­ni­pul­lo­jen sekä mui­den al­ko­ho­li­lah­jo­jen on kat­sot­tu ve­ro­tus­käy­tän­nös­sä liit­ty­vän läh­tö­koh­tai­ses­ti edus­ta­mi­seen. Edus­tus­lah­jan hin­nas­ta yri­tys saa vä­hen­tää ve­ro­tuk­ses­saan puo­let, ar­von­li­sä­ve­ron vä­hen­ny­soi­keut­ta ei kui­ten­kaan ole.

Näin Ve­ro­hal­lin­to oh­jeis­taa lah­ja­kort­tien ve­ro­va­pau­den edel­ly­tyk­sis­tä:

– Lah­ja an­ne­taan koko hen­ki­lö­kun­nal­le.

– Lah­ja­kor­tin ar­vo on enin­tään 100 eu­roa.

– Lah­ja­kort­ti on hen­ki­lö­koh­tai­nen eli ni­me­tyl­le työn­te­ki­jäl­le an­net­tu.

– Työ­nan­ta­ja on ra­jan­nut lah­ja­kor­tin käyt­tö­koh­teen tie­tys­tä pai­kas­ta han­kit­ta­vaan esi­nee­seen tai pal­ve­luun ei­kä lah­ja­kor­til­la voi hank­kia muu­ta. Lah­ja­kort­ti voi oi­keut­taa va­lit­se­maan tuot­teen tai pal­ve­lun usei­den sa­man­lais­ten tuot­tei­den tai pal­ve­lui­den jou­kos­ta taik­ka tuot­teen tai pal­ve­lun usei­den eri­lais­ten tuot­tei­den tai pal­ve­lui­den jou­kos­ta.

– Lah­ja­kort­tia ei voi muut­taa ra­hak­si.

Läh­de: Ve­ro­hal­lin­to