Ari An­te­roi­nen

Mies mus­tas­sa asus­sa kä­ve­lee rau­ma­lais­kah­vi­laan. On help­po tun­nis­taa hah­mo esiin­ty­väk­si tai­te­li­jak­si. Ja tar­kem­min vie­lä tai­ku­rik­si.

Köy­li­ös­sä asu­val­la Ant­ti Kal­li­o­kos­kel­la, 35, on Rau­mal­le keik­ka, jo­ten haas­tat­te­lu on­nis­tuu sa­mal­la reis­sul­la.

Tai­ka­temp­pu­ja köy­li­ö­läi­nen on teh­nyt 20 vuot­ta. Mi­ten mies löy­si tai­ka­tem­put?

– Muis­tan kun reh­to­ri Pasi Ran­ta­la Köy­li­ön ylä­as­teel­la näyt­ti ATK-tun­nin lo­puk­si luo­kal­le kort­ti­tem­pun. Vuo­si oli 2007. Poh­din, kuin­ka hän sen teki. Lop­pu­jen lo­puk­si opin it­se­kin sen, Kal­li­o­kos­ki muis­te­lee.

– Har­joit­te­lin ja tein temp­pu­ja omak­si ilok­se­ni ko­to­na. Sit­ten näy­tin ka­ve­reil­le, mitä olin ope­tel­lut. Sii­tä se läh­ti. Tai­kuus py­syi har­ras­tuk­se­na 13 vuot­ta. 2020 tuli mie­leen, et­tä tätä voi­si teh­dä enem­män muil­le­kin, Kal­li­o­kos­ki sa­noo.

Esiin­ty­mis­ko­ke­mus­ta kart­tui myös muu­ta­mien bän­dien, ku­ten bi­le­bän­di Re­mi­xin ri­veis­sä. Nyt ei elä­mään mah­du enää muu­ta kuin tai­kuut­ta, men­ta­lis­mia ja huu­mo­ria.

Hän to­te­aa ol­leen­sa myös niin sa­no­tuis­sa oi­keis­sa töis­sä.

– Olin Rau­man HK:lla pe­se­mäs­sä suo­lis­ta­moa il­tai­sin ja öi­sin. Kun 2023 lii­tyin bän­diin, me­nin eu­ra­lai­seen me­tal­li­fir­maan. Siel­lä oli jous­ta­vam­mat työ­a­jat.

Ke­vääl­lä 2022 Kal­li­o­kos­ki pää­si koe-esi­tyk­sen jäl­keen Suo­men Tai­ku­rit ry:n jä­se­nek­si.

– Tein tu­tus­sa ra­vin­to­las­sa lä­hi­tai­kuut­ta ja sen jäl­keen pyy­det­tiin toi­seen ta­pah­tu­maan. Sii­tä se kas­voi ja keik­ko­ja al­koi ol­la sil­loin täl­löin. Vuon­na 2024 oli vuo­des­sa jo joku 70 keik­kaa vii­kon­lop­pui­sin, jo­ten jäin bän­di­hom­mis­ta pois, Kal­li­o­kos­ki ker­too.

Taikuri elää loppuvuodesta kiireistä aikaa, kun pikkujoulukeikkoja riittää. Kuva: Ari Anteroinen

Taikuri elää loppuvuodesta kiireistä aikaa, kun pikkujoulukeikkoja riittää. Kuva: Ari Anteroinen

Kal­li­o­kos­ki pis­ti toi­mi­ni­men pys­tyyn pari vuot­ta sit­ten.

– Tänä vuon­na keik­ko­ja on ol­lut jo niin pal­jon, et­tä muis­sa töis­sä ei enää eh­ti­si ol­la. Sii­hen pääl­le vie­lä mark­ki­noin­nit ja har­joit­te­lut, Kal­li­o­kos­ki to­te­aa.

Min­kä­lais­ta Sa­ta­kun­nas­sa on toi­mia yk­si­ny­rit­tä­jä­nä?

– Lii­tyin edel­lis­vuo­den lo­pus­sa Yrit­tä­jiin. Tääl­lä­kin päin Suo­mea on keik­ko­ja ihan hy­vin riit­tä­nyt, eli ei ai­na tar­vit­se läh­teä jon­ne­kin isoon kau­pun­kiin, vas­taa juu­ri Eu­ran vuo­den yk­si­ny­rit­tä­jäk­si va­lit­tu Kal­li­o­kos­ki.

Kal­li­o­kos­ki te­kee sekä la­va­tai­kuut­ta, jos­sa voi ol­la osa men­ta­lis­mi­a­kin, sekä lä­hi­tai­kuut­ta.

– Keik­ka­paik­ko­ja on ol­lut lai­das­ta lai­taan. Olo­huo­neis­ta lai­va­ris­tei­lyi­hin sekä eri­lai­siin juh­la­paik­koi­hin ja ky­lä­ta­loi­hin. Ke­säl­lä olin Pro­vins­si­sa esiin­ty­mäs­sä ih­mis­ten se­as­sa ja pi­din esi­tyk­sen pie­nel­lä la­val­la. Mo­nen­lai­sia paik­ko­ja on näh­ty, Kal­li­o­kos­ki muis­te­lee.

Hän on myös ki­san­nut. Vii­mek­si hän oli mu­ka­na ra­vin­to­la­tai­kuu­den SM-ki­sois­sa.

– Tu­lin kol­man­nek­si.

Tai­ku­ri­kin elää lop­pu­vuo­des­ta kii­reis­tä ai­kaa, kun pik­ku­jou­lu­keik­ko­ja riit­tää. On­ko ka­len­te­ris­sa mui­ta piik­ke­jä?

– Enem­män on piik­ki alas­päin al­ku­vuo­des­ta, Kal­li­o­kos­ki vas­taa.

– Mut­ta ke­säl­lä on esi­mer­kik­si pal­jon eri­lai­sia fir­mo­jen juh­lia. Syk­syl­lä on sit­ten taas ta­sai­sem­paa.

Lue li­sää: tai­ku­ri­ant­ti.fi

@tai­ku­ri­ant­ti