Maa­rit Kaut­to

Suo­men Kul­je­tus ja Lo­gis­tiik­ka SKAL ry yh­des­sä mui­den elin­kei­no­e­lä­män ja kun­ta-alan jär­jes­tö­jen Des­ti­al­ta ti­laa­man sel­vi­tyk­sen mu­kaan maam­me ties­tön kor­jaus­ve­lan kas­vu uh­kaa nos­taa lii­ken­teen kus­tan­nuk­sia mil­jar­deil­la eu­roil­la ja vai­keut­taa yri­tys­ten in­ves­toin­te­ja Suo­meen sekä hei­ken­tää huol­to­var­muut­ta ja tur­val­li­suut­ta. SKAL vaa­tii­kin pit­kä­jän­tei­siä pää­tök­siä alu­eel­li­sen tie­ver­kon pe­las­ta­mi­sek­si.

SKAL Sa­ta­kun­nan Kul­je­tu­sy­rit­tä­jät ry:n pu­heen­joh­ta­ja ja SKAL Met­sä ry:n hal­li­tuk­sen jä­sen Ari Ek­lund ker­too osal­lis­tu­neen­sa jo­kin ai­ka sit­ten tie­pa­la­ve­riin, jos­sa oli pai­kal­la muun mu­as­sa tien­hoi­to­y­ri­tyk­siä, kul­je­tu­sa­lan toi­mi­joi­ta ja Lou­nais-Suo­men elin­voi­ma­kes­kuk­sen edus­ta­ja. Elin­voi­ma­kes­kuk­sen vies­ti oli synk­kää kuul­ta­vaa; tie­ver­kon yl­lä­pi­toon ja hoi­toon va­ra­tut mää­rä­ra­hat vä­he­ne­vät en­si vuon­na en­ti­ses­tään, ei­kä jo syn­ty­nyt­tä kor­jaus­vel­kaa saa­da mi­ten­kään ku­rot­tua um­peen.

– Elin­voi­ma­kes­kus pu­huu vain lii­ken­ne­mää­rien vai­ku­tuk­sis­ta tei­den kun­nos­tus­tar­pee­seen. Jos tui­jo­te­taan pel­käs­tään lii­ken­ne­mää­riä, jää­vät reu­na-alu­ei­den tiet vail­le huo­mi­o­ta. Kul­je­tu­sa­lal­la me kui­ten­kin tar­vit­sem­me myös kun­nos­sa ole­vaa si­vu­tie­ver­kos­toa. Si­vu­tei­tä pit­kin kul­je­te­taan maa­ta­lous­tuot­tei­ta, puu­ta­va­raa, polt­to­ai­nei­ta... Suo­mi on har­vaan asut­tu maa, jon­ka elin­voi­man kan­nal­ta on tär­ke­ää, et­tä koko tie­verk­ko on lii­ken­nöi­tä­väs­sä kun­nos­sa.

– Elin­voi­ma­kes­kuk­sen mu­kaan mää­rä­ra­ho­jen vä­he­ne­mi­nen vai­kut­taa myös tien­hoi­don re­surs­sei­hin. Mitä se sit­ten tar­koit­taa? Jä­te­tään­kö tei­tä au­raa­mat­ta? Ai­ka hur­jal­ta tun­tuu, Ek­lund to­te­aa ja jat­kaa:

– Me am­mat­ti­kul­jet­ta­jat ajam­me pää­a­si­as­sa ai­ka­tau­lu­tet­tu­ja ajo­ja. Kun no­peuk­sia jou­du­taan las­ke­maan tei­den huo­non kun­non ta­kia, polt­to­ai­ne­kus­tan­nuk­set kas­va­vat ja ai­ka­tau­lut pet­tä­vät. Tie­ver­kos­tom­me on mo­nel­le työ­paik­ka. Täl­lä het­kel­lä kul­je­tu­sa­lan työ­nan­ta­jat­kaan ei­vät voi taa­ta työn­te­ki­jöi­den­sä tur­val­li­suut­ta työ­pai­kal­laan. Ja kos­kee­han lii­ken­teen tur­val­li­suus konk­reet­ti­ses­ti ai­van kaik­kia tien­käyt­tä­jiä, Ek­lund sum­maa.

Oma lu­kun­sa kul­je­tu­sa­lan haas­teis­sa on tä­män het­ki­nen polt­to­ai­ne­kaa­os. Ek­lun­din mu­kaan uh­ka­na on, et­tä Suo­mi hin­noit­te­lee it­sen­sä ulos maa­il­man­mark­ki­noil­ta.

– Ajam­me his­to­ri­an kal­leim­mil­la polt­to­ai­neil­la. Jos meno jat­kuu, die­se­lin lit­ra­hin­ta on vuon­na 2028 jo kol­me eu­roa. Die­se­lin maa­il­man­mark­ki­na­hin­taa ovat nos­ta­neet ko­ro­na ja so­dat, mut­ta yk­si iso vai­kut­ta­ja on ja­ke­lu­vel­voi­te­vas­tuun kas­va­mi­nen, eli sen, pal­jon­ko bi­o­kom­po­nent­tia polt­to­ai­neen se­kaan on li­sät­tä­vä. Bi­o­kom­po­nent­tien käyt­tö pe­rus­tuu EU:n ta­voit­tei­siin vä­hen­tää pääs­tö­jä. Mut­ta mitä enem­män bi­o­kom­po­nent­tia polt­to­ai­nee­seen pi­tää li­sä­tä, sitä kal­liim­mak­si se tu­lee ja­ke­lu­yh­ti­öl­le, joka taas pyr­kii kat­ta­maan vel­voit­teen­sa hin­to­ja nos­ta­mal­la.

– Mie­len­kiin­tois­ta on, et­tä bi­o­kom­po­nen­tin mää­rä esi­mer­kik­si die­se­lis­sä vaih­te­lee joka tan­kil­li­sel­la. Val­tio edel­lyt­tää ja­ke­lu­yh­ti­öil­tä, et­tä polt­to­ai­neen se­kaan li­sä­tään tiet­ty mää­rä bi­o­kom­po­nent­tia vuo­si­ta­sol­la eli yh­ti­öt ei­vät li­sää sitä ta­sai­ses­ti. Kul­jet­ta­jien kes­kuu­des­sa ih­me­tel­lään, mik­si toi­sel­la ajo­reis­sul­la ku­luu polt­to­ai­net­ta enem­män kuin toi­sel­la.

Ek­lun­din mu­kaan polt­to­ai­nei­den hin­toi­hin vai­kut­taa myös uu­si polt­to­ai­ne­ja­ke­lun pääs­tö­kaup­pa, jon­ka vai­ku­tuk­set pump­pu­hin­toi­hin al­ka­vat 2028, mut­ta ku­kaan ei tie­dä kuin­ka pal­jon yk­si hii­li­di­ok­si­di­ton­ni tu­lee mak­sa­maan. Polt­to­ai­nei­den hin­toi­hin vai­kut­ta­vat siis mo­net muut­kin asi­at kuin öl­jyn maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta.

– Nyt pu­hu­taan pal­jon vaih­to­eh­toi­sis­ta polt­to­ai­neis­ta, ku­ten kaa­sus­ta ja säh­kös­tä. Täl­lä het­kel­lä säh­köis­tä­mi­nen so­pii ly­hyi­den mat­ko­jen ja­ke­lu­lii­ken­tee­seen, mut­ta pit­kien mat­ko­jen maan­tie­kul­je­tuk­sil­le se ei ole vaih­to­eh­to vie­lä pit­kään ai­kaan. Ras­kaan lii­ken­teen säh­köis­ty­mis­tä hi­das­ta­vat esi­mer­kik­si la­tau­sinf­ran täy­del­li­nen puut­tu­mi­nen ja se, et­tä in­ves­toin­ti­na säh­kö­a­jo­neu­vot ovat erit­täin kal­lii­ta.

– Kaa­sun käyt­tö ras­kaas­sa ka­lus­tos­sa sen si­jaan al­kaa hil­jal­leen ol­la mah­dol­lis­ta myös Sa­ta­kun­nas­sa. Rau­mal­la on jo ras­kaan ka­lus­ton kaa­su­tank­kau­sa­se­ma ja Po­rin Hon­ka­luo­toon sel­lai­nen on tu­los­sa, Ek­lund sa­noo ja miet­tii:

– Ras­kaan lii­ken­teen pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­nen EU:n vel­voit­tei­den mu­kai­ses­ti oli­si ol­lut mah­dol­lis­ta jo vuo­sia sit­ten, jos val­tio oli­si ve­ro­rat­kai­suil­la oh­jan­nut polt­to­ai­nei­den käyt­töä. Bi­o­polt­to­ai­nei­ta on ole­mas­sa, mut­ta kos­ka ne ovat huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­pi vaih­to­eh­to, ei­vät kul­je­tu­sy­rit­tä­jät nii­tä tie­ten­kään va­paa­eh­toi­ses­ti käy­tä.