Tekoäly muuttaa bisnestä – tärkeintä on yhä tuottaa arvoa
ChatGPT nosti tekoälyn kaikkien tietoon. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi, koska tekoälystä on noussut hype seitsemän vuoden välein aina 80-luvulta saakka. Yrittäjän kannattaa hyödyntää uudet mahdollisuudet.
Tekoälystä on noussut valtava hype tänä vuonna. Suurin syy sille on ChatGPT, joka on hämmästyttänyt ihmiset kyvyllään tuottaa tekstiä. Sinällään tekoäly ei ole uusi ilmiö. Tulevaisuuden tutkija ja HeadAi:n yrittäjä Harri Ketamo sanoo, että jo 2015–2016 vuosina puhuttiin, että tekoäly vie työt.
– Ilmiötä ei kannata pelätä. Tekoäly ei vie mitään, vaan työelämä muuttuu aina. Seitsemän vuotta sitten automaatio vei työelämää monta hyppyä eteenpäin esimerkiksi kirjanpidossa. Nyt on vastaava tilanne.
Seitsemän vuotta on Ketamon mukaan tavallinen sykli, jossa uusi tekoälyyn liittyvä hypetys toistuu. Kehitys on ollut nähtävillä jo 1980-luvulta saakka.
– Tekoälyä on kehitetty pitkään taustalla. Nyt hype on noussut ChatGPT:stä, aiemmin robotiikasta ja joskus liukuhihnasta. Työelämässä prosesseja kehitetään ja ihminen automatisoi kaiken sen, minkä pystyy. Eihän taskulaskinkaan poistanut ihmiseltä tarvetta osata matematiikkaa.
Historia onkin osoittanut Ketamon mielestä sen, että työmäärä on vakio, vain sen luonne muuttuu.
– Historian suurin muutos nähtiin jo vuonna 1750, kun oli ensimmäinen teollinen vallankumous. Silloin ihmisen koko identiteetti muuttui. Aikaisemmin ihminen eli kylissä ja sai toimeentulonsa maataloudesta. Yhtäkkiä oltiinkin tehtaan tyttöjä ja poikia. Se, miten tämä käynnissä oleva muutos vaikuttaa ihmiseen, näkyy vasta 20 vuoden päästä. Mutta ainakaan vielä ei ole näköpiirissä, että se muuttaisi koko ihmisyyden identiteettiä.
Mitä yrittäjän kannattaisi nyt tehdä tekoälyn kanssa? Kannattaako hypetykseen hypätä mukaan vai seurata sivusta? Harri Ketamon mielestä tärkeintä on muistaa, että bisneksen perusperiaatteet eivät muutu. Edelleen yrityksen on kyettävä luomaan arvoa asiakkaalle.
– Jos muutos aiheuttaa pelkotiloja, myös ydinbisnes kärsii. Tekoälyyn ja uusiin työkaluihin kannattaa suhtautua uteliaisuudella ja mielenkiinnolla. Niitä kannattaa ottaa käyttöön sellaisissa asioissa, missä ne helpottavat omaa työtä tai tuottavat muuten lisäarvoa, hän kannustaa.
Esimerkiksi Ketamo mainitsee tarjousten teon.
– Mitään ei kannata kuitenkaan koskaan lähettää eteenpäin, ennen kuin on itse oikolukenut tekstin huolellisesti. ChatGPT ei missään nimessä korvaa huippuasiantuntijaa.
HeadAI hyödyntää tekoälyä esimerkiksi visualisoinneissa. Kartta näyttää, miten ihmisen osaaminen osuu yksiin alan osaamistarpeen kanssa.
ChatGPT on kielimalli, jota voi hyödyntää myös esimerkiksi artikkelien tai blogitekstien teossa. Sen avulla voi luoda tekstiin rungon. Harri Ketamo huomauttaa, että tekoäly ei kuitenkaan poista toimittajaa tai sisällöntuottajaa.
– Ei twitterkään poistanut toimittajaa, vaan toimittajat oppivat hyödyntämään sitä. Verkkokauppa on muuttanut kivijalkakauppoja ja esimerkiksi Spotify musiikkibisnestä, mutta edelleen niilläkin aloilla toimitaan. Muutoksen keskellä pitää muistaa, että jos asiat olisivat helppoja, ne olisi tehty jo.
ChatGPT:stä erilaisen tekee kuitenkin sen helppokäyttöisyys.
– Minun mielestäni se on parasta viihdettä sitten angry birdsin, Ketamo naurahtaa.
Vaikka yrityksissä on nyt valtava into panostaa tekoälyyn, Harri Ketamon mielestä asian kanssa ei kannata hötkyillä.
– Investointi tekoälyyn on ihan yhtä merkittävä investointi kuin investointi koneeseen. Siihen ei kannata lähteä ilman huolellista suunnittelua ja tarkkaa taustatyötä. Hyvät laskelmat pitää tehdä.
Miten sitten esimerkiksi mikroyrityksen kannattaisi lähteä liikkeelle?
– Itse liputan Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Porin Yliopistokeskuksen puolesta. Molemmat oppilaitokset panostavat paljon tekoälyyn ja automatiikkaan ja he tarjoavat yrittäjille palveluita, kuten opinnäytetyöprojekteja. Molemmat oppilaitokset ovat myös helposti lähestyttäviä ja siellä halutaan palvella koko aluetta. Eli käänny asiantuntijan puoleen ja pyydä apua. Älä kuuntele niin vakavasti lopunaikoja ennustavia webbievankelistoja, Ketamo kehottaa.
Katri Mäenpää