Ulvilassa tehdään mitä luvataan
Pitkät ja luottamukselliset asiakassuhteet ovat siivittäneet yrityksen vuosia, mutta uusi sukupolvi tähyää myös uusille markkinoille.
Timo Savunen
Millainen maailma olisikaan ilman autotalleja? Varsinkin yritysmaailma, sillä niin monen menestyksekkään yrityksen toiminta on aloitettu hyvin pienimuotoisesti autotallipuuhastelulla.
Niin alkoi myös ulvilalaisen Grippertecin tarina 1980-luvun lopulla, kun Jukka Pihlajaniemi ja Markku Peltomäki pistivät yrityksen pystyyn. Jo tuolloin ideana oli tarjota räätälöityjä metallialan tuotteita ja palveluja alihankintana muille. Ensimmäinen asiakas oli logistiikka- ja automaatio-alalla jo tuolloin vahvana tekijänä toiminut Cimcorp, jonka kanssa asiakassuhde jatkuu edelleen tiiviinä.
– Osa meidän henkilökunnastammekin on jatkuvasti Cimcorpilla ja heidän kauttaan tulevilla asennuskeikoilla ympäri maailmaa, kertoo Grippertecin toimitusjohtaja Tommi Pihlajaniemi.
Grippertec valmistaa omien räätälöityjen tuotteiden lisäksi muun muassa y-johteita, ja toteuttaa monenlaisia kokoonpanotöitä. Tommi Pihlajaniemen mukaan skaala on hyvinkin laaja.
– Esimerkiksi Vire Labsille tehdään hyvinkin tarkkoja mittauslaitteita, kun taas toisessa päässä ovat muun muassa Raumaster Paperille menevät tuotteet. Meille tärkeintä on toimitusvarmuus ja se, että mitä tehdäänkin, niin se tehdään täsmällisesti. Se takaa hyvän asiakastyytyväisyyden, sillä asiakkaille aika on aina rahaa, Pihlajaniemi pohtii.
Parhaimmillaan käy niin, että yritysten liiketoimien kasvaessa, ne kasvattavat ja kirittävät samalla toinen toisiaan. Näin on käynyt Ulvilassakin, ja Grippertecistä on vuosien mittaan kasvanut yli miljoonan euron liikevaihtoa vuosittain pyörittävä vakaa toimija, jolla on nykyisin kaksitoista työntekijää.
Se ei tarkoita sitä, etteikö rattaisiin osuisi välillä kapuloitakin. Niitä on kimmonnut niin Ukrainan sodan seurauksena kuin moninkertaisiksi kasvaneista kuluistakin.
– Menetimme yhden tärkeän asiakkaan, jolle valmistimme maalinsävytyskoneita, todennäköisesti juuri siksi, että he sodan takia keskittivät tuotantonsa kotimaahan Italiaan. Tosin teemme heille edelleen pienimuotoista kokoonpanotyötä, eli kaikki yhteydet eivät katkenneet. Tulokseen on vaikuttanut myös materiaalikulujen valtava kasvu, ja myös palkkojen nousu tietenkin vaikuttaa, Tommi Pihlajaniemi miettii.
Grippertecin toimitusjohtaja Tommi Pihlajaniemi esittelee kokoonpanolinjalta valmistunutta lukkolaitetta.
Suurempaan huoleen Ulvilan Hannulassa ei kuitenkaan ole syytä, mutta siinä missä asiakkaiden yhteydenottoja aiemmin odoteltiin, niin nyt halutaan suuntautua enemmän ulospäin. Tässäkin yhteistyö ulvilalaisten kesken on valttia.
– Olemme syksyllä osallistumassa isoille alihankintamessuille Tampereella yhdessä Ulvilan kaupungin, Harju Elekterin, Cimcorpin sekä Plusprintin kanssa. Kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka tekee ylipäätään paljon hyvää työtä yritysten asioiden edistämiseksi, Pihlajaniemi kiittelee.
Osaavan työvoiman löytäminenkään ei ole ollut ongelma. Siihen vaikuttaa myös tehtävien erilainen vaatimustaso, ja tulipa firmaan mistä tai miltä pohjalta tahansa, niin perehdytys töihin kuitenkin tarvitaan.
– On tänne tultu kokki-pohjaltakin, ja mekaaninen kokoonpanotyö yleensä onnistuu pienemmälläkin kokemuksella. Sen sijaan vaativimmille asennuskeikoille ei voi ihan ketä tahansa lähettää, Tommi Pihlajaniemi naurahtaa.
Kun yrityksen toinen perustaja on Jukka Pihlajaniemi, ja toimitusjohtajana on Tommi Pihlajaniemi, ei liene vaikea arvata, että johdossa on nyt uusi sukupolvi. Tommille itselleen Gripperteciin päätyminen on ollut luonnollinen valinta.
– Valmistuin aikanaan ensin koneasentajaksi, sen jälkeen merkonomiksi ja myöhemmin vielä yrittäjä-tradenomiksi. Lisäksi suoritin vielä hallitustyöskentelyyn valmentavan HHJ-kurssin, Tommi listaa.
Työpäivissä riittää tekemistä, sillä toimiston ja myynnin puolella ei muuta henkilökuntaa olekaan. Lisäksi välillä on pakattava myös matkalaukku.
– Vastikään kävin Ruotsissa asennuskeikalla, kun asiakas toivoi minut sinne mukaan, Tommi hymyilee.
Tommi Pihlajaniemi näkee vastaisuudessakin itsensä tiiviisti Grippertecin ruorissa, eikä tiedä, vaikka omasta jälkipolvestakin löytyisi vielä tekijöitä, sillä omista pojista toinen suuntautuu jo alalle ammattikoulussa. Työ on isossa osassa elämässä, mutta elämään mahtuu silti muutakin.
– Elokuun lopussa on odotettu vaellusreissu Utsjoen Kevolle vanhan opiskelukaverin kanssa. Pari vuotta sitten huiputettiin Halti, ja viimeksi käytiin Korvatunturilla. Ne ovat juuri sellaisia irtiottoja arjesta, joita välillä tarvitsee, summaa Pihlajaniemi.