Uusi hankintalaki avaa miljardimarkkinan yrittäjille
Samalla pienille yrityksille aukeaa uusi mahdollisuus julkisilla markkinoilla.
Tiia Jokisalo
Kesäkuussa voimaan tullut uusi hankintalaki on monelle yrittäjälle toivottu muutos. Itse asiassa hankintalain muutos on ollut jo vuosia yksi Suomen yrittäjien kärkiteemoista, jonka läpiviemistä on pitkään ajettu.
Aika näyttää, mitä se käytännössä tarkoittaa yrityskentällä.
– Puhutaan noin kymmenen miljardin markkinasta, joka vapautuu valtakunnallisesti avoimille markkinoille, Satakunnan yrittäjien toimitusjohtaja Kari Varis summaa.
Uusi laki mahdollistaa myös in-house-yhtiöissä olevien palveluiden uudelleeninnovointia ja kehittämistä ja luo mahdollisuuksia tuottaa palveluita tulevaisuudessa tehokkaammin niin, että molemmat osapuolet, esimerkiksi kunta ja alueen markkina, siitä hyötyvät.
Tähän asti moni, varsinkin suuri, hankintayksikkö on tehnyt hankintansa keskitetysti ja laajasti. Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että markkinasta on jäänyt näin pois paljon potentiaalisia toimijoita.
– Toimiva ja kilpailtu markkina on parempi kuin sellainen, jossa kilpailu on olematonta tai hyvin pientä. Tähän mennessä eritoten pienet kunnat ovat maksaneet melko isoa summaa esimerkiksi kirjanpidosta. En tiedä Satakunnasta yhtään kuntaa, joka olisi täysin tyytyväinen esimerkiksi ulkoistettuihin tietohallintopalveluihin. Mutta jos se onkin osittain omissa käsissä ja käytetään paikallisempia alihankkijoita, ollaan tyypillisesti tyytyväisempiä palvelun laatuun kuin siinä tapauksessa, että se on ulkoistettu isolle palvelutuottajalle, Nakkilan kunnanjohtaja Markus Ojakoski avaa.
– Ja kun palvelu tulee lähemmäs, vuoropuhelu vahvistuu. Jos kunta pääsee suunnittelemaan tai tuottamaan palvelua paikallisen markkinan kanssa ja siinä onnistutaan, kyllähän se luo yhtenäisyyttä maakunnan sidosryhmiin. Silloin nähdään enemmän maakunnan elinvoiman yhdessä rakentamista kuin jos palvelu on ulkoistettu valtakunnalliselle isolle yhtiölle, jossa toimitaan enemmän kannattavuuden kuin alueellisuuden kannalta, Varis täydentää.
– Vaikka toisin luullaankin, monesti se pieni on myös edullinen ja tehokas. Lakimuutoksen myötä kaikki pääsevät osallistumaan tasavertaisesti kilpailuun, Ojakoski toteaa.
Ojakoski nostaa esiin esimerkiksi taloushallintomarkkinat, jossa aiemmin pienet, yksityiseen sektoriin keskittyneet taloushallintofirmat eivät ole ainakaan laajasti rohkaistuneet siirtymään julkisille markkinoille.
– Siihen ei kuitenkaan ole minkäänlaista estettä, eikä se ole yrityksen kirjanpitoon verrattuna niin erilaista, että siinä tarvitsisi pitää yletöntä kynnystä. Toivonkin, että näemme jatkossa lisää kilpailutuksia ja yksityisten palvelujen käyttöä.
Suomessa 96 prosenttia yrityksistä on pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä ja työpaikoista yli 60 prosenttia on näissä yrityksissä. Hankintalain uudistus on juurikin mikro- ja pk-yrityksille merkittävä kasvun mahdollisuus, sillä se avaa aiemmin suljettuja markkinoita aidolle kilpailulle ja tuo uusia yrityksiä julkisten hankintojen piiriin kaikkialla Suomessa.
– Nyt tarvitaan yli hallituskausien ulottuvaa poliittista sitoutumista siihen, ettei tehtyjä ratkaisuja lähdetä heti muuttamaan, vaan yrityksille annetaan vakaa toimintaympäristö investoida ja kasvaa. Kasvu syntyy luottamuksesta tulevaan, Varis muistuttaa.
Mikä hankintalaki?
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan julkisia hankintoja tehdään noin 38 miljardilla eurolla vuodessa, mutta kilpailu niissä on verrattain vähäistä, vain 40 prosenttiin kilpailutuksista osallistuu enintään kaksi tarjoajaa.
Uusi laki kannustaa markkinoiden parempaan huomioimiseen tarjouskilpailun valmistelussa. Avoimella menettelyllä toteutettu tarjouskilpailu on jatkossa lähtökohtaisesti uusittava, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja.
Lisäksi suuremmat julkiset hankinnat tulee jakaa osiin, jotta pienemmillä yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia osallistua kilpailuihin.
Julkiset toimijat ovat voineet tehdä niin sanottuja in-house -hankintoja eli hankintoja sidosyksiköiltään kilpailuttamatta. Jatkossa hankintayksikön tulee omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiömuotoisesta sidosyksiköstä, jotta hankintayksikkö voi hyödyntää niitä tarvitsemiensa palvelujen ostamisessa.
– Parannamme erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin ja varmistamme, että verorahoja käytetään järkevästi. Toimivat markkinat ja reilu kilpailu ovat avainasemassa talouskasvun vauhdittamisessa, työministeri Matias Marttinen kommentoi Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa julkaisemassa tiedotteessa.

