Yksinyrittäjäbarometri julki – Yksinyrittäjät kaipaavat tukiverkostoa
Yksinyrittäjäbarometrissa nousi esille yksinyrittäjien usko tulevaisuuteen, mutta samalla yksinyrittäjien arkea kuormittavat jaksamisen haasteet.
Petra Söder
Tuoreesta Yksinyrittäjäbarometrista selviää, että satakuntalaiset yksinyrittäjät uskovat tulevaisuuteen ja lähes puolet hakee myös kasvua yrityksilleen. Samalla kuitenkin yksinyrittäjän arkea kuormittavat jaksamisongelmat, toimeentulon epävarmuus ja ohuet turvaverkot.
Satakunnan Yrittäjien yksinyrittäjäverkoston puheenjohtaja Pauli Pukaralammi kertoo, että tuloksista on tunnistettu viisi kehittämisaluetta.
– Vertaistuki pitäisi vahvistaa systemaattiseksi toiminnaksi ja meidän pitäisi luoda ”yksinyrittäjä ei saa jäädä yksin” -malli. Jaksaminen pitäisi tuoda osaksi yritysneuvontaa, byrokratiaa pitäisi vähentää ja työhyvinvointia pitäisi tarkastella osana alueellista elinvoimaa, Pukaralammi kertoo.
Tuloksissa häntä huolettaa eniten yksinyrittäjien jaksaminen ja hyvinvointi. Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia on kokenut jaksamisessa haasteita ja 40 prosenttia ei ole hakenut niihin apua. Lisääntyneet jaksamisen haasteet, työterveyshuollon puuttuminen, byrokratian kuormitus ja sijaisuusjärjestelyt kuormittavat yksinyrittäjiä.
– Erityisen huolestunut olen siitä, että iso osa ei ole hakenut apua jaksamisen haasteisiinsa. Voisimmeko yhdessä kuntien ja yrittäjäyhdistysten kanssa rakentaa Satakunnan mallin, jossa tarjotaan tietoa yrittäjien työterveyshuollosta, kehitetään sijais- ja yhteistyöverkostoja ja autetaan yrittäjiä tekemään jatkuvuussuunnitelmia, Pukaralammi pohtii.
Yksinyrittäjät kokevat vapautta päättää omista töistään ja arvostavat mahdollisuutta toteuttaa osaamistaan. Yksinyrittäjät rakentavat eläketurvaa monipuolisesti sijoittamalla, säästämällä sekä maksamalla YEL-maksuja.
– YEL-maksun nousu on aiheuttanut 54 prosentille yksinyrittäjistä taloudellisia vaikutuksia. Nousu on tuonut painetta nostaa palvelujen ja tuotteiden hintoja, Pukaralammi pohtii.
Yksinyrittäjän sairastuminen aiheuttaa myynnin ja laskutuksen pysähtymisen, mutta yrityksen kulut eivät siihen pysähdy. Yrittäjän on varauduttava siksi sairauspäivärahaan ja yrityksen selviämiseen ajalta, jolloin yrittäjä ei pysty työskentelemään.
– Sairauspäivärahan määrä perustuu YEL-työtuloon ja siksi meidän yrittäjien on mietittävä YEL-työtulo myös sosiaaliturvana. Yrittäjän sijais- ja yhteistyöverkosto osana yrityksen jatkuvuussuunnitelmaa on hyvä keino valmistautua ennakkoon poissaoloihin, Pukaralammi pohtii.
Pukaralammi kertoo, että yksinyrittäjien pitää saada paremmin näkyväksi hintaan sisältyvä työaika ja kustannukset. Laskuttamaton työaika unohtuu usein hinnoittelussa. Lisäksi hintaan tulisi sisällyttää yksinyrittäjän kulut toimitiloista maksuliikennekuluihin.
– Asiakkaalta saatava hinta ei ole sama kuin yrittäjän palkka. Ehkä meidän pitäisi miettiä enemmän hinnoittelussa kriisinkestävyyttä. Mikä on se veloitettava tuntihinta, jotta kestän yrittäjänä lomat, sairaudet ja hiljaiset ajat, hän pohtii.
Pauli Pukaralammi on toiminut yksinyrittäjänä 22 vuotta ja saanut tehdä monipuolisesti asiantuntijana liiketoiminnan kehittämistyötä ja työnohjausta. Hän työskentelee johtamisen kouluttajana ja työhyvinvoinnin kehittäjänä.
– Yrittäminen on minulle keino hyödyntää vuosien aikana saamaani asiantuntijuutta, hän kertoo.
Pukaralammi pitää yritystoiminnan suunnittelua kasvatus- ja ohjausalan opiskelijoille. Opintojen aikana hän on oppinut, että meillä jokaisella on joitain eritysosaamisen valmiuksia, ja siitä syntyy liikeidea, jonka voi helposti laajentaa pienimuotoiseksi liiketoiminnaksi.
– Yksinyrittäjyyttä voi kokeilla aluksi osa-aikaisena ja myöhemmin jatkaa päätoimisena yrittäjänä. Kannustan kaikkia yrittäjyyteen, jotka kaipaavat arkeen itsenäisyyttä, mahdollisuuksia vaikuttaa omiin tuloihin ja työn sisältöön, hän kannustaa.
