Timo Sa­vu­nen

– Me­nin suo­raan pe­rus­kou­lus­ta Haa­vis­ton Esal­le töi­hin op­pi­so­pi­muk­sel­la. Kou­lu lop­pui per­jan­tai­na, ja seu­raa­va­na maa­nan­tai­na al­koi työt. Esa ai­na sa­noi, et­tä Ee­ro tä­män jos­kus vie­lä os­taa. Ja niin­hän täs­sä kävi.

Ee­ro Haa­pa­nie­men ju­tus­te­lu on ren­toa, mut­ta jämp­tiä, ja sel­lai­nen on koko ole­mus. En­si het­kes­tä al­ka­en tu­lee vai­ku­tel­ma, et­tä mies on si­nut it­sen­sä ja asi­an­sa kans­sa – vaik­ka ikää on vas­ta 23 vuot­ta. Mut­ta eh­kä se on oman per­soo­nan li­säk­si juu­ri sitä yrit­tä­jä­luon­net­ta, mitä tar­vi­taan yrit­tä­jän tai­pa­leel­la, joka ei suin­kaan ai­na ole ruu­sui­nen.

– Vaik­ka fir­ma on tut­tu, niin omis­ta­jan­vaih­dok­sen myö­tä on tul­lut pal­jon uu­sia asi­oi­ta. Jos en­nen olin kiin­ni käy­tän­nön hom­mis­sa, niin ny­ky­ään kaik­ki ai­ka me­nee asi­ak­kai­den kans­sa ja työn­joh­dos­sa. Mut­ta tyk­kään käy­dä kaup­paa! In­toa ja mo­ti­vaa­ti­o­ta riit­tää, Ee­ro Haa­pa­nie­mi va­kuut­taa, in­nos­tus­ta ää­nes­sään­kin.

Vii­me maa­lis­kuus­sa ta­pah­tu­neen yri­tys­kau­pan myö­tä Ee­ro Haa­pa­nie­mes­tä tuli isän­sä Ju­han kans­sa Län­si­ran­ni­kon Ko­ne­huol­to Oy:n omis­ta­ja. Vaik­ka ai­em­man omis­ta­jan, Esa Haa­vis­ton, kans­sa omis­ta­jan­vaih­dok­ses­ta oli sa­nail­tu enem­män ja vä­hem­män pil­ke sil­mä­kul­mas­sa, ke­vääl­lä se ei ol­lut enää lei­kin asia.

– So­pi­mu­sa­si­ois­sa, ra­hoi­tus­jär­jes­te­lyis­sä ja kai­kis­sa tar­vit­ta­vis­sa yk­si­tyis­koh­dis­sa meni tosi pal­jon ai­kaa. Vaik­ka tah­to oli kova, niin vä­lil­lä tai­si jo käy­dä mie­les­sä, et­tä on­nis­tuu­ko tämä. In­ves­toin­ti oli iso, ei­kä ai­em­paa ko­ke­mus­ta yri­tys­kau­pois­ta ol­lut, Ee­ro muis­te­lee.

Nuo­ri mies ei kui­ten­kaan luo­vut­ta­nut, ei­kä myös­kään jää­nyt yk­sin.

– Jos pel­käs­tään Esas­ta ja mi­nus­ta oli­si ol­lut kiin­ni, niin so­pi­muk­seen oli­si suu­rin­piir­tein lai­tet­tu vain mei­dän ni­met ja sil­lä sel­vä. On­nek­si Sa­ta­kun­nan Yrit­tä­jis­tä saa­tiin pal­jon neu­vo­ja sii­tä, mitä so­pi­muk­ses­sa kan­nat­taa ot­taa huo­mi­oon, jot­ta myös ra­hoi­tus­neu­vot­te­lut pan­kin kans­sa on­nis­tu­vat, tuo­re yrit­tä­jä kiit­te­lee.

Län­si­ran­ni­kon Ko­ne­huol­lol­la on hyvä ja va­kaa mark­ki­na-ase­ma, mikä hel­pot­ti Ee­ron tart­tu­mis­ta ruo­riin. Van­ha hen­ki­lö­kun­ta jat­kaa, mikä oli myös kau­pan edel­ly­tys, ja näi­den kah­den työn­te­ki­jän li­säk­si vah­vuu­des­sa ovat Ee­ro ja Juha. Myös Esan osaa­mis­ta voi­daan edel­leen hyö­dyn­tää ali­han­kin­ta­na. Ris­ki on sil­ti ai­na ole­mas­sa, ei­kä ylei­nen mark­ki­na­ti­lan­ne ol­lut ko­vin­kaan kan­nus­ta­va.

– Oli­han se vä­hän hur­jaa lu­kea uu­ti­sis­ta kuin­ka yri­tyk­siä me­nee kon­kurs­siin en­nä­tys­tah­tia. Ei­vät­kä ih­mis­ten pu­heet­kaan ol­leet ko­vin kan­nus­ta­via. Pi­kerm­min­kin tuli sel­lais­ta ne­ga­tii­vis­ta epäi­lyä sii­tä mah­taa­ko hom­mas­ta tul­la mi­tään, Ee­ro miet­tii.

On­nek­si tu­kea tuli kui­ten­kin siel­tä, mis­tä se oli kaik­kein tär­kein­tä.

– Oma per­he on us­ko­nut ja tu­ke­nut koko ajan. Sa­moin puo­li­so­ni Ma­rie­la.

Lä­him­mäis­ten tuki ko­ros­tuu, kun al­kaa aja­tel­la yrit­tä­jän ar­kea. Ko­vin mo­nel­la työs­tä tu­lee elä­män­ta­pa, mikä tar­koit­taa pit­kiä päi­viä, jat­ku­vaa pu­he­li­mes­sa oloa ja ve­ny­viä ai­ka­tau­lu­ja. Var­sin­kin puo­li­sol­ta se vaa­tii pal­jon.

– Vä­lil­lä sii­tä tu­lee­kin sa­no­mis­ta, et­tä en­kö lain­kaan ole ko­to­na tai voi­si­ko pu­he­li­mes­sa ol­la vä­hän vä­hem­män. Mut­ta kyl­lä se tuki on sil­ti ole­mas­sa, ja ol­laan yh­des­sä tie­det­ty, mi­hin ol­laan läh­det­ty, poh­tii Ee­ro, joka Ma­rie­lan­sa kans­sa on pi­tä­nyt yh­tä jo nel­jä vuot­ta.

Uu­den yri­tyk­sen start­ti on ol­lut hyvä, ja asi­ak­kai­ta on riit­tä­nyt, jo­ten myös yrit­tä­jä it­se on voi­nut nuk­kua ly­hy­et yö­u­nen­sa hy­vin. Kat­se on va­kaas­ti eteen­päin.

– Täl­lä seu­dul­la on pal­jon ko­ne­kan­taa, ja sitä myö­tä hom­mia, Ee­ro Haa­pa­nie­mi to­te­aa hy­myil­len.

Ny­kyi­nen taso ei kui­ten­kaan ole se, mi­hin tyy­dyt­täi­siin jat­kos­sa.

– Sel­keä aja­tus on tul­la isom­mak­si, laa­jen­tua, ja saa­da kas­vua. Mi­tään kii­ret­tä ei ole, mut­ta kyl­lä se aja­tuk­sis­sa pyö­rii, Ee­ro myön­tää.

On­ko jat­kos­sa lu­vas­sa jopa li­sää yri­tys­kaup­po­ja? Sii­hen Ee­ro Haa­pa­nie­mi vas­taa aa­vis­tuk­sen po­lii­tik­ko­mai­ses­ti.

– No ei sel­lai­sia suun­ni­tel­mia var­si­nai­ses­ti ole, mut­ta ei nyt voi täy­sin kiel­tää­kään. Tu­le­vai­suus näyt­tää.

Nuo­rel­la ko­ne­a­lan yrit­tä­jäl­lä on sel­väs­ti niin roh­keut­ta, pää­tök­sen­te­ko­ky­kyä kuin myös kant­tia ot­taa hal­lit­tu­ja ris­ke­jä. Mah­dol­li­suus it­se­näi­siin pää­tök­siin oli yk­si iso hou­ku­tin ryh­tyä yrit­tä­jäk­si. Sii­hen joh­dat­ti myös työ­tä pel­kää­mä­tön luon­ne.

Moni nuo­ri miet­tii yrit­tä­jyyt­tä, mut­ta saat­taa epä­röi­dä ja jät­tää haa­veen­sa to­teut­ta­mat­ta, var­sin­kin jos on vail­la tu­kea ja asi­an­tun­te­mus­ta. Mitä haa­veen­sa vii­des­sä vuo­des­sa to­teut­ta­nut Ee­ro Haa­pa­nie­mi ha­lu­ai­si sa­noa yrit­tä­jyyt­tä em­pi­vil­le nuo­ril­le?

– Jos tie­dät mitä ha­lu­at, älä kuun­te­le lii­kaa mui­ta, vaan toi­mi oman mie­le­si mu­kaan. Tie­ten­kin yrit­tä­jyy­den re­a­li­tee­tit pi­tää huo­mi­oi­da, mut­ta ku­kaan muu ei tie­dä si­nua pa­rem­min mitä ha­lu­at teh­dä. Kan­nat­taa kuun­nel­la it­se­ään, hän roh­kai­see.

IN­FO:

Omis­ta­jan­vaih­dok­ses­sa on hyö­dyn­net­ty Sa­ta­kun­n­nan Yrit­tä­jien omis­ta­jan­vaih­dos­neu­von­taa ja Uu­sy­ri­tys­kes­kus En­ter Sa­ta­kun­nan aloit­ta­vien yrit­tä­jien neu­von­ta­pal­ve­lu­ja.

Tu­tus­tu Sa­ta­kun­nan Yrit­tä­jien omis­ta­jan­vaih­dos­neu­von­taan.

Tu­tus­tu Uu­sy­ri­tys­kes­kus En­ter Sa­ta­kun­nan neu­von­taan.