SV SAL­LI SAAS­TA­MOI­NEN

Sek­su­aa­li­lää­ke­tie­teen asi­an­tun­ti­ja, klii­ni­sen fy­si­o­lo­gi­an eri­kois­lää­kä­ri Ju­ha­na Piha on hoi­ta­nut mies­ten sek­su­aa­li­häi­ri­öi­tä 25 vuot­ta ja näh­nyt nii­tä hoi­ta­es­saan noin 45 000 mies­tä. Nuo­rim­mat hä­nen po­ti­lais­taan ovat ol­leet 16-vuo­ti­ai­ta ja van­him­mat liki sa­ta­vuo­ti­ai­ta.

– Jo­kai­nen heis­tä on saa­nut avun, roh­kai­see hän mie­hiä ha­ke­maan apua sek­si­on­gel­miin ja tai muu­ten ener­gi­sem­pään elä­mään.

Ju­ha­na Piha al­koi hoi­taa mie­hiä 1990-lu­vul­la – nais­ten sek­su­aa­li­on­gel­mis­ta ei tie­det­ty mi­tään, ne oli­vat hei­dän kor­vien vä­lis­sä – kun ym­mär­ret­tiin, et­tä erek­tio on ve­ren­kier­to­ta­pah­tu­ma.

– Sain sil­loin ki­pi­nän pe­nik­sen ve­ren­kier­ron tut­ki­mi­seen. Pe­reh­dyin ai­hee­seen ja pe­rus­tin mies­ten sek­su­aa­li­häi­ri­öi­hin eri­kois­tu­neen kli­ni­kan Tur­kuun. Vas­taa­not­to­a­jat täyt­tyi­vät vä­lit­tö­mäs­ti kuu­kau­sik­si.

Ym­mär­rys, mis­tä kai­kes­ta erek­ti­o­häi­ri­öt voi­vat joh­tua ja Vi­ag­ran mark­ki­noil­le tulo 20 vuot­ta sit­ten roh­kai­si kes­kus­te­le­maan enem­män ai­hees­ta.

Yk­si tär­keim­piä asi­oi­ta, mitä Ju­ha­na Piha täh­den­tää mies­po­ti­lail­leen, on ter­veel­lis­ten elä­män­ta­po­jen ko­ros­ta­mi­nen.

– Omas­ta it­ses­tä huo­leh­ti­mi­nen unoh­tuu mie­hil­tä ora­van­pyö­räs­sä, mut­ta jos heil­le tu­lee jo­kin sek­su­aa­li­on­gel­ma, ei sei­so tai ei ha­lu­ta, saa se hei­dät liik­keel­le. Erek­ti­on me­ne­tys­tä pe­lä­tään pal­jon enem­män kuin esi­mer­kik­si keuh­ko­syö­pää, Ju­ha­na Piha tie­tää.

Tu­pa­koin­nin lo­pet­ta­mi­sel­la, pai­non nor­ma­li­soi­mi­sel­la ja lii­kun­nan li­sää­mi­sel­lä vä­hen­ne­tään myös erek­ti­o­häi­ri­öi­den ris­kiä.

– Tu­pa­koin­ti ja yli­pai­no ovat eh­dot­to­mas­ti isoim­mat ris­kit erek­ti­o­häi­ri­öil­le. Ne li­sää­vät ris­kiä kak­si–kol­mi­ker­tai­sek­si. Lii­kun­ta, jos sitä har­ras­taa edes koh­ta­lai­ses­ti, puo­les­taan puo­lit­taa erek­ti­o­häi­ri­ö­ris­kin.

Kes­ki-ikäi­sil­lä po­ti­lail­laan Ju­ha­na Piha pyr­kii vai­kut­ta­maan hei­dän elä­män­ta­poi­hin­sa, mut­ta van­he­ne­mi­sen myö­tä, vaik­ka eläi­si kuin­ka ter­veel­li­ses­ti, tu­lee vää­jää­mät­tä eri­lai­sia sai­rauk­sia: ve­ren­kier­to ja her­mo­ra­to­jen toi­min­nat heik­ke­ne­vät ja hor­mo­ni­ta­sois­sa ta­pah­tuu muu­tok­sia.

– Ikä tai esi­mer­kik­si sy­dä­nin­fark­tit ei­vät es­tä sek­su­aa­li­häi­ri­öi­den hoi­toa. To­sin hy­vin iäk­käät mie­het tu­le­vat vas­taa­no­tol­le­ni ylei­sen ener­gi­a­puut­teen, ei­vät niin­kään sek­si­on­gel­mien, ta­kia. Tes­tos­te­ro­ni­ta­son hoi­ta­mi­nen aut­taa myös hei­tä elä­mään pa­rem­paa elä­mää. On ilo näh­dä hei­dän pi­ris­ty­nyt ole­muk­sen­sa.

Sek­su­aa­li­lää­ke­tie­de on suh­teel­li­sen uu­si eri­koi­sa­la, joka on ke­hit­ty­nyt vii­mei­sen 20 vuo­den ai­ka­na hur­jas­ti. Suo­mes­sa sitä ei vie­lä tun­ne­ta, mut­ta Eu­roo­pan eri­kois­lää­kä­riyh­dis­tyk­ses­sä sek­su­aa­li­lää­ke­tie­teel­lä on jo oma ja­os­ton­sa.

Pa­nos­tus sek­su­aa­li­on­gel­miin on ol­lut mies­voit­toi­nen.

– Vie­lä 1990-lu­vul­la nais­ten sek­su­aa­li­on­gel­mien us­kot­tiin ole­van hei­dän kor­vien vä­lis­sä. Nyt nii­hin on hy­väk­syt­ty jo yk­si lää­ke, se­kin to­sin vas­ta Yh­dys­val­lois­sa, kun mie­hil­lä on vas­taa­vas­ti jo kym­me­nen lää­ket­tä.

Sek­su­aa­li­lää­ke­tie­det­tä lei­maa poik­ki­tie­teel­li­syys.

– Sii­nä pi­tää ym­mär­tää pe­rin­tei­siä uro­lo­gi­sia seik­ko­ja, sy­dä­men ja ve­ren­kier­to­e­li­mis­tön toi­min­taa, hor­mo­naa­li­sia muu­tok­sia ja psyy­keen osuut­ta niin kuin kai­kis­sa sek­su­aa­li­suu­den toi­min­nois­sa.

Tämä te­kee ai­heen haas­ta­vak­si ja ai­kaa vie­väk­si.

– Po­ti­laal­le ei rii­tä 10 mi­nuut­tia vas­taa­no­tol­la, kos­ka sii­nä käy­dään pe­rus­teel­li­ses­ti läpi hä­nen ylei­nen ter­vey­den­ti­lan­sa. Sek­sis­tä pu­hu­mi­sen kyn­nys on yleen­sä kor­kea, mut­ta mie­het tie­tä­vät vas­taa­no­tol­le­ni tul­les­saan, et­tä siel­lä kes­kus­tel­laan sek­sis­tä ja se te­kee heil­le pu­hu­mi­sen hel­pom­mak­si.