Hiihtoliiton puheenjohtaja Raumalla: "Ilmastonmuutos tuo ison haasteen hiihdolle"
Hiihtoliiton puheenjohtaja kävi Raumalla puhumassa hiihdon ja mäkihypyn tulevaisuudesta.
Pauli Uusi-Kilponen
Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi seisoskelee Rauman kaupungintalon sisäpihalla vesisateessa. Eikä hänellä ole harhakäsitystä ilmaston lämpenemisen vaikutuksista omaan lajiin.
– Ilmastonmuutos tuo ison haasteen hiihdolle, hän täräyttää.
Etenkin länsirannikolla talvet tahtovat olla vesi- ja räntäsateen vuorottelua pakkaskelien ja lumisateen kanssa.
Markku Haapasalmi ei kuitenkaan näen tilannetta toivottomana. Hän puhuu säilölumesta. Sillä hän tarkoittaa lumen hautaamista sahanpurujen alle.
– Jos esimerkiksi Rauman Lähdepellolla otetaan talteen 5 000–6 000 kuutiota lunta ja tarpeen tullen se levitetään laduille, voidaan hiihtokauteen saada mittaa 3-4 kuukautta.
Hän ei puhu niinkään vain siitä, miten kilpahiihtäjät voivat pidentää paikallista kautta. Yhtä tärkeänä hän näkee sen, että laduille pääsevät kaikenikäiset kuntoilijat.
– Tällä tavalla me rakennamme pohjaa lajille. Ilman suuria massoja meillä ei ole kilpahiihdossa televaisuutta, Haapasalmi sanoo.
Saman hengenvetoon hän muistuttaa, että hiihto on ja pysyy suomalaisten DNA:ssa. Muuten ei ole mahdollista lajin valtava suosio harrastajien keskuudessa. Tutkimusten mukaan 1,9 miljoonaa suomalaista sanoo harrastavansa hiihtoa.
– Eikö ole valtava määrä, Haapasalmi huikkaa.
Nuoria hiihdon harrastajia on entistä vähemmän, mutta pudotus ei ole mitenkään dramaattinen. Johtopäätöksen Haapasalmi tekee muun muassa Hopeasompa-kisojen osallistujamääristä. Ilahduttavana hän pitää sitä, että etenkin nuorten naisten määrä ladulla kasvaa.
– Paljon myös näkee lapsia vanhempineen hiihtämässä. Eli koko perhe on suksilla.
Kilpahiihdon kannalta Haapasalmi näkee avainkysymykseksi olosuhteet ja pätevät seuravalmentajat.
– Pitää muistaa kilpailutilanne muiden lajien kanssa. Lasten ja nuorten määrä vähenee ja yhä useampi laji pyrkii houkuttelemaan lahjakkaita lapsia ja nuoria. Kilpailussa menestyminen edellyttää, että kaikki asiat ovat kunnossa.
– Meillä on todella hyviä lupauksia niin poikien kuin tyttöjenkin puolella. Se on toki todettava, että aika kapealla kärjellä mennään. Tilanne on siis saman suuntainen kuin aikuistenkin puolella.
Nuorille ei riitä yksin se, että valmennus ja olosuhteet ovat kunnossa. Pitää varmistaa myös opiskelun ja huippu-urheilun yhteen sovittaminen.
– Puhuimme tästä Olympiakomiteassa. Nuoren ei pitäisi joutua askaroimaan opiskelun ja huipulle tähtäämisen välillä. On luotava selkeä etenemispolku, jossa molemmat mahdollistuvat kivuttomasti, sanoo Haapasalmi.
Olosuhteista hän ottaa esimerkin jääkiekosta. 1960-luvulla Suomessa oli kolme jäähallia. Nyt niitä on yli 200.
– Kyllä tällä on ollut ratkaiseva merkitys lajin kansainväliseen menestykseen.
Laji tarvitsee myös esikuvia, eli menestyviä hiihtäjiä. Ja niitä Suomesta löytyy tällä hetkellä.
– Pekingin olympialaisissa Suomi saavutti kuusi mitalia ja peräti kymmenen hiihtäjää pääsi neljän parhaan joukkoon. Todella kova saavutus. Uskon menestykseen myös jatkossa, kuten esimerkiksi MM-laduilla. Harmittavaa oli tuon Iivo Niskasen korona. Se vei puhdin miehestä ja kuntoutuminen ottaa aikaa.
Hiihtoliiton alavireisin laji on mäkihyppy. Lajista löytyy kunniakkaat perinteet aina Eino Kirjosesta Matti Nykäseen. Nyt tilanne on se, ettei suomalaisia juuri tapaa 20 parhaan joukosta kansainvälisissä kisoissa.
Haapasalmi pitää puheita lajin kuolemasta Suomessa ennenaikaisina. Pikemminkin hän näkee, että tuleva vuosikymmen on mennyttä menestyksekkäämpi.
– Saimme Mika Kojonkosken kehittämään mäkihyppyämme. Hän on juuri oikeaa mies tähän tehtävään. Mika nosti aikoinaan niin Norjan kuin Itävallankin mäkihypyn kansainväliselle huipulle. Miksi sama ei onnistuisi meilläkin, Haapasalmi sanoo.
Hän muistuttaa niistä nuorista pojannaskaleista, jotka tekevät kelpo hyppyjä ja ovat mäessä lähes päivittäin.
– Heitä on yllättävän runsaasti. Oma vakaa käsitykseni on, että jotkut näistä nuorista kykenevät nousemaan kansainväliselle tasolle, ja miksei huipullekin asti. Hyvä valmennus ja kelpo olosuhteet, Haapasalmi muistuttaa.
Hän tunnustaa rehellisesti, että myös välinekehityksessä Suomi kulkee muiden perässä, mutta ottaa kärkeä kiinni.
– Kyllä alalla on joka tavalla aaltoliikettä. Haapasalmi päättelee.