Jukka Jalonen lähti auttamaan Italiaa ja innostui maajoukkueen päävalmentajaksi
Petteri Ikonen / STT
Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen tuskin aavisti 1990-luvun lopussa, että hän palaa neljännesvuosisata myöhemmin valmentamaan Italiaan ja vieläpä maan maajoukkuetta.
Epätodennäköisyyskerrointa voi kasvattaa silläkin, että Alleghessa viettämänsä kauden 1998–99 jälkeen Jalonen eteni askel kerrallaan Suomen maajoukkueen päävalmentajaksi ja lopulta Leijonien historian pitkäaikaisimmaksi ja menestyneimmäksi päävalmentajaksi.
Noista asetelmista Jalonen lähtee vielä 61-vuotiaana kohti tuntematonta.
– Italian liitto otti yhteyttä kesäkuun alussa. He halusivat kartoittaa uutta päävalmentajaa minun avulla. Pari kertaa juteltiin, minulle heräsi fiilis, että miksi ei meikäläinen voisi lähteä hommaan. Se alkoi kiinnostaa, Jalonen kertoi STT:lle puhelimitse.
Italian jääkiekkoliitto kertoi sopimuksesta maanantaina verkkosivuillaan.
– Asia eteni hyvässä hengessä ja pääsimme viikonloppuna sopimukseen, päävalmentaja avasi.
Jääkiekon asema Suomessa ja Italiassa on hyvin erilainen. Suomi on kuulunut menestyjiin jo kolme vuosikymmentä, mutta Italiassa riittää tekemistä kiekkokartalla pysymisessä.
– Italia on ollut hissiliikkeessä MM-kilpailujen A- ja B-sarjan välillä kuten muutama muukin maa Slovenia, Unkari, Puola ja Britannia. Vuonna 2022 Italia pelasi vielä kotikisoissamme, mutta on sen jälkeen pelannut alempana. Menneenä keväänä he olivat lähellä nousua pääsarjaan, Jalonen avasi.
Tavoiteltavaa riittää MM-kilpailujen A-sarjapaikan saavuttamisen ja vakiinnuttamisen lisäksikin. Italia isännöi vuonna 2026 talviolympialaisia, joissa maan kiekkomiehet haluavat näyttää parastaan Jalosen opein.
– Olen katsonut viime kevään MM-pelejä, joten jonkinlainen kuva on pelaajista. Jos vertaa Suomeen, ero on suuri, kun miettii arvokisatason pelaajien määrää. Suomella on suuri joukko pelaajia, joista voi valita MM-kilpailuihin.
– Italialla on ollut kahden passin pelaajia, Jalonen viittasi esimerkiksi pohjoisamerikkalaistaustaisiin Italiaan siirtyneisiin pelaajiin.
– Tavoitteena on, ettei heitä tarvittaisi niin paljon. Omia pelaajia pitää saada huipputasolle. Pitää olla halu kehittyä ja saada aikaan muutosta.
Jalonen jos joku tietää, mitä arvokilpailuissa menestymiseen vaaditaan. Vuosituhannen vaihteen Italiassa ja Englannissa viettämiensä kausien jälkeen hän menestyi kotoisessa SM-liigassa HPK:n päävalmentajana.
Suomen maajoukkueen päävalmentajaksi Jalonen nimettiin 2008. Olympiapronssin 2010 ja MM-kullan 2011 tuonut ensimmäinen päävalmentajajakso päättyi 2013. Toinen päävalmentajajakso 2018–24 oli menestykseltään vailla vertaa. Jalonen luotsasi Leijonat maailmanmestariksi 2019 ja 2022, olympiavoittajaksi 2022 ja MM-hopealle 2021.
NHL-mahdollisuuttakin väläyteltiin, mutta konkreettista ei tapahtunut. Italian maajoukkueen päävalmentajana sopimukseen on edelleen kirjattu sopimuksen purkamisen mahdollistava NHL-pykälä.
– Halusin sen siihen, vaikka se on hyvin epätodennäköinen, että sieltä (NHL:stä) jotain tulee.
Onko NHL-unelman vaihtuminen Italian valmentamiseen jopa takaisku?
– Olisi ollut hienoa valmentaa NHL:ssä. Joku sauma voisi vieläkin olla, mutta turha harmitella.
Jalonen luottaa ainakin nuoremman eurooppalaisen valmentajapolven murtautuvan joskus NHL:ään.
– Eiköhän asiaan tule muutos. Nuorempi sukupolvi tekee itseään tykö enemmän. Toivotaan näin, koska on harmi, etteivät kaikki maailman parhaat valmentajat valmenna maailman parhaassa sarjassa.
Kahtena viime keväänä Leijonat jäi MM-kilpailuissa puolivälieriin. Jalonen ei kiistä, etteikö tällä olisi voinut olla vaikutusta valmentajamarkkinoilla esimerkiksi NHL-pestin suhteen, mutta muistuttaa kokonaismatkasta.
– Näinhän se usein menee, että olet yhtä hyvä kuin miten olet valmentanut viimeisen pelin tai kauden. Voitot puolivälierissä ja välierissä ovat kiinni pienistä asioista, Jalonen muistutti.
– Enköhän ole saavuttanut tarpeeksi ja pärjännyt, vaikka parina viime keväänä emme päässeet mitalipeleihin. Olen tyytyväinen uraani.
Jalonen puhkuu intoa uuden haasteen edessä, vaikka hän ei valmenna enää yhtä mitalisuosikeista. Italia ei pysty kilpailemaan Suomen kanssa pelaajamäärissä, mutta sopimuksen taloudellisessa arvossa pystyy.
– Samoilla nurkilla mennään. Euroopan huippusarjojen päävalmentajapesteihin on eroa. Palkkaa ei voi moittia. Palkka on ollut hyvä Suomessa, ja se on hyvä Italiassakin, Jalonen muotoili.
Jalosen menestysresepti toimi pitkään Leijonissa. Vaikka Italian tilanne on erilainen monella tapaa, Jalonen aikoo viedä tietyt asiat Suomesta mukanaan.
– Menen sinne omana itsenäni ja alan johtaa niillä periaatteilla, joilla olen johtanut Suomen maajoukkuettakin, hän sanoi.
– Tällä viikolla on palaveri alustavan maajoukkueen valmennustiimin kanssa. Kerron heille filosofiastani, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Suomellakaan ei ole ollut kollektiivisesti turnauksen parhaita pelaajia vaan jollain muulla on ollut paremmat. Silti olemme pärjänneet. Joku syy siihen on taustalla. Niitä asioita joita on työstetty, pyrin viemään sinne. Niin saadaan muutos aikaiseksi.
Urallaan Jalonen on valmentanut kotimaisen pääsarjan lisäksi seurajoukkueita myös itäliiga KHL:ssä, Britanniassa ja Italiassa. Edellinen ulkomaanpesti suuntautui kausina 2012–14 KHL-joukkue Pietarin SKA:han.