Tap­pa­ra on oman slo­ga­nin­sa mu­kaan te­räs­tä. Lah­te­lais­ten pa­ras riit­ti aja­maan Tap­pa­ran ajoit­tain ah­taal­le. Voit­ta­mi­nen vaa­ti­si kui­ten­kin pal­jon enem­män. Sii­hen ei­vät taas lah­te­lais­ten eväät riit­tä­neet, vaan Tap­pa­ra on an­sai­tus­ti mes­ta­ri.

Tap­pa­ra on tä­män kau­den yli­voi­mai­ses­ti pa­ras seu­ra Lii­gas­sa. Se on hy­vin val­men­net­tu ja ra­ken­net­tu. Laa­juut­ta riit­tää jopa yli nel­jän ken­tän. Pal­jon ker­too se, et­tä Kris­ti­an Kuu­se­lan kal­tai­nen pe­lu­ri oli­si vah­vis­tus mil­le ta­han­sa lii­ga­jouk­ku­eel­le.

Tap­pa­ras­sa hän jäi jä­mä­mi­nuu­teil­le jo run­ko­sar­jas­sa ja fi­naa­leis­sa mies kat­soo pe­le­jä ai­ti­os­ta.

Tap­pa­ras­ta ei löy­dy heik­koa lenk­kiä kent­tä­mie­his­tä. Kun vie­lä maa­lia var­ti­oi Cris­ti­an Hel­jan­ko, niin yli­voi­mai­nen pa­ket­ti on sii­nä. Tap­pa­ra ei var­si­nai­ses­ti do­mi­noi kent­tä­ta­pah­tu­mia. Se on kui­ten­kin edel­lä Pe­li­can­sin nuor­ta jouk­ku­et­ta rat­kai­se­vis­sa asi­ois­sa.

Maa­lie­ne­dus­tan pe­laa­mi­ses­sa lah­te­lai­set jää­vät sta­tis­tin osaan. Sii­nä kun Veli-Mat­ti Sa­vi­nai­nen vään­tää tai kau­hoo maa­lit met­rin pääs­tä, lah­te­lai­sil­la on vain hy­viä yri­tyk­siä. Toi­nen mer­kit­tä­vä ero on eri­kois­ti­lan­teis­sa. Kun Tap­pa­ra is­kee yli­voi­mal­la mur­haa­vin te­hoin, ei Pe­li­cans on­nis­tu mil­lään.

Tap­pa­ra on eri­no­mai­nen ali­voi­mis­sa, mut­ta lah­te­lais­ten te­hot­to­muu­des­sa on kyse myös niis­tä puut­teis­ta, jot­ka ovat juu­ri Tap­pa­ran vah­vuuk­sia. Kun Tap­pa­ran pa­kit toi­mit­ta­vat kiek­koa maa­lil­le, syn­tyy ai­na ko­vaa sä­pi­nää ja joka nel­jäs ker­ta myös maa­li. Edes vii­den mi­nuu­tin yli­voi­man ai­ka­na ei Pe­li­cans saa­nut ai­kai­sek­si kuin hy­viä yri­tyk­siä.

Tap­pa­ra ei ole vain ko­ti­mai­sen lii­gan, vaan myös Eu­roo­pan pa­ras seu­ra­jouk­kue. Me­nes­tys ei ole tul­lut seu­ral­le sat­tu­mal­ta. Me­nes­tyk­sen taus­tal­ta löy­ty­vät pit­kät pe­rin­teet ja kyky uu­dis­tua ajan vaa­ti­mus­ten mu­kaan.

Tap­pa­ran pe­lil­li­nen pe­ru­sil­me on kui­ten­kin py­sy­nyt sa­ma­na jopa vuo­si­kym­me­niä. Sii­hen on kuu­lu­nut hyök­kää­mi­sen ja puo­lus­ta­mi­sen ta­sa­pai­no, hyvä pe­li­ku­ri ja Suo­men ta­sol­la huip­puun vie­ty ur­hei­lul­li­suus.

Tap­pa­ra­lai­suus is­kos­tuu pe­laa­jiin jo ju­ni­o­ri-iäs­sä. Muu­al­ta tu­le­vil­la taas on jo tul­les­saan hyvä kä­si­tys sii­tä, mitä kir­ves­lo­go rin­nas­sa pe­laa­mi­nen edel­lyt­tää.

Val­men­ta­ja Jus­si Ta­po­lan an­si­ok­si pi­tää las­kea se, et­tä hän on ky­en­nyt op­ti­moi­maan ku­ri­na­lai­sen pe­laa­mi­sen suh­tees­sa luo­vuu­teen. Tap­pa­ra pe­laa­jia ei ole kah­lit­tu ka­pe­aan sap­luu­naan, vaan omil­le oi­val­luk­sil­le an­ne­taan ti­laa. Pe­rus­raa­mi tu­lee niin sa­no­tus­ta "Mei­dän pe­lis­tä". Eli puo­lus­te­taan ylös­päin hal­li­tuin ris­kein, eli­mi­noi­daan vas­tus­ta­jan yli­voi­ma­hyök­käyk­set ja kie­kol­la ede­tään ti­lan­teen mu­kaan. No­pe­as­ti jos on ti­laa ja hi­taas­ti, jos lin­ja on tu­kos­sa.

Tap­pa­ran pe­laa niin kuin Kär­pät pyr­ki pe­laa­maan. Pyr­ki­myk­ses­sä ja pys­ty­mi­ses­sä oli iso ero. Pää­val­men­ta­ja Lau­ri Mar­ja­mä­en epä­var­muus val­men­ta­ja­na nä­kyi jouk­ku­een yli­kont­rol­loi­tu­na pe­laa­mi­se­na in­ho­hi­mon ja luo­vuu­den kus­tan­nuk­sel­la.

Tap­pa­ras­sa taas sel­ke­ät, mut­ta riit­tä­vän väl­jät raa­mit tu­ki­vat pe­laa­jien suo­rit­ta­mis­ta. Hui­kea kau­si Lii­gas­sa saa ar­voi­sen­sa pää­tök­sen. On saa­tu näh­dä huip­pu­ta­son jää­kiek­koa!

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen, Eu­ra­jo­ki