Muovitus viimeistelee Hiittenharjun mittavan mäkiprojektin
Satakuntalaisessa mäkihypyssä on vietetty pahaenteistä hiljaiseloa. Askel parempaan oli Massin metallimäen siirto ja tänä kesänä tehty muovitus Hiittenharjulle.
Vesa-Pekka Järvelä
Harjavallan maamerkeiksi 1950-luvulla kohonneet puiset hyppyrimäet purettiin viitisen vuotta sitten. Pienen tauon jälkeen hyppääjät pääsevät kuitenkin jatkamaan harrastustaan. Sen mahdollistaa Ulvilan Massilta viime syksynä siirretty metallinen pikkumäki.
Avauskisaa on suunniteltu syyskuun puolivälin tienoille. Odotuksissa ovat pisimmillään noin 45 metrin hypyt.
– Hyppymahdollisuuksien turvaaminen on osa Hiittenharjun kolmivuotista kehittämissuunnitelmaa. Se on nyt loppusuoralla. Mäestä hypättiin jo talvella. Torniin kiipesi myös veteraanien MM-voittaja Marko Jokiniemi, joka kehaisi hyppyriä. Mäki onkin rakenteiltaan hyvässä kunnossa, ja muovituksen myötä siitä päästään harjoittelemaan ympäri vuoden, kertoo Jymyn mäkikoulua vetävä Tatu Hannukainen.
Uuden mäen alastulorakenteisiin on lyöty noin 15 kilometriä puutavaraa. Työn alla on vastarinteen kunnostus.
– Se tullaan päällystämään 3 000-neliöisellä tekonurmella, joka tuodaan Ulvilan Vanhankylän kentältä Hiittenharjulle lähipäivinä. Siitäkin pitää olla kiitollinen, kertoo Jymyn puuhamiehiin kuuluva Juhani Huida.
Eritoten eri puolella maata sijainneiden pikkumäkien rapistuminen johti paraatilajin unohdukseen. Harjavalta oli vuosikymmeniä maakunnan tärkein mäkikeskus. Paikkakunnan parhaista hyppyvuosista ja kaupungin tunnetuimman mäkikotkan Vesa Hakalan huippuajoista on kuitenkin vierähtänyt jo vuosikymmeniä.
Mäkiuudistuksen myötä junioritoiminta on kuitenkin piristynyt Harjavallassakin. Mäkikoululaisia on saatu mukaan kymmenkunta. Mukana on myös Hannukaisen tytär.
– Naisten mäkihyppy on nosteessa. Junioreista tyttöjä on Suomessa tällä hetkellä puolet. Maanlaajuisesti määrät ovat vielä pieniä lajin kultavuosiin verrattuna, mutta pientä valoa on jo näkyvissä. Vaikka suomalainen mäkihyppy on sukeltanut syvälle, harrastajamäärät junnupuolella ovat jo suuremmat kuin mäkihypyn mahtimaihin kuuluvassa Norjassa. Se on varmasti monille yllätys, sanoo Hannukainen.
13:lla lähtölavalla varustettu HS45-kokoluokan mäki sai viime viikolla muovituksen. Edessä on silti vielä muun muassa vesijärjestelmän kuntoon saattaminen. Kustannuksia siis riittää.
Talkooporukalla on takanaan 22 päivän hikinen muovien asennusurakka.
– Muovit ovat osa Itävallasta merikontissa tuodusta kokonaisuudesta. Homma on siltä osin paketissa. Junnut pääsevät nyt laskemaan samalta muovilta kuin maailman huiput Obertsdorfin isosta mäestä aikoinaan.
– Erinomaisesti varsinkin junioreiden harjoitteluun sopivan pikkumäen suunnittelusta ja hankinnasta pitää antaa iso kiitos erityisesti Aatto Lamminpäälle, maksutta mäen siirtäneen ja rakenteet kunnostaneen Panelian Kone Oy:n Petri Hohtarille ja Petri Tuomistolle ja tietysti Tatulle, kertoo Huida.
Itä-Suomesta kotoisin oleva Lamminpää on tunnetusti toiminnan mies. Itsekin veteraanisarjoissa kilpaillut Lamminpää alkoi jo puoli vuosisataa sitten suunnitella ja rakentaa hyppyrimäkiä ympäri Suomea. Hän oli mukana rakentamassa mäkeä Sallaan jo 1970-luvulla. Sen jälkeen hän on ollut mukana kymmenissä mäkiprojekteissa. Nyt Lamminpään kokemusta ja tietotaitoa on siis hyödynnetty Harjavallassa.
Hän on aiemmin todennut, että suorituspaikkojen osalta kovana mäkimaana takavuosina tunnettu Suomi on todellinen kehitysmaa.
– Mäkihypyn alasajo alkoi oikeastaan jo 70-luvulla, kun Suomessa alettiin rakentaa suurmäkiä, sanoo Lamminpää.
Mäkiekspertin mukaan samaan aikaan pienet mäet alkoivat rapistua. Vähitellen kunnon heikentyminen levisi isompiinkin mäkiin. Esimerkiksi Puijon keskimmäinen mäki on päässyt lahoamaan.
– Suomalaisen mäkihypyn pyhimmässä eli Lahdessakin pienet mäet olivat huonossa kunnossa. Harrastusolojen heikkeneminen näkyi suoraan harrastajamäärissä. Lasten oli vaikea aloittaa harrastusta, kun pieniä mäkiä ei enää ollut. Harjavallan vaaralliseksi käyneen mäen romuttaminen oli väistämätöntä, mutta nyt tilanne on huomattavasti lohdullisempi. Toivotaan, että täältä Länsi-Suomestakin nousee taas siivilleen Hakalan Vesan kaltaisia kotkia, Lamminpää sanoo.