Kahvilan pitäminen on tuonut mukanaan yllätyksiä
Neringa ja Tommy aloittivat helmikuussa Porin taidemuseon kahvilan yrittäjinä.
Sanna Jääskeläinen
– Harvoin asiat menevät niin, miten itse ajattelee.
Näin toteaa Tommy Jääskö, joka on yhdessä vaimonsa Neringa Sukyte-Jääskön kanssa pitänyt helmikuun alusta alkaen Porin taidemuseon kahvilaa.
– Kaikki on ollut itselle uutta ja yllätyksiä on tullut. Se on ollut hämmentävää.
Alussa oli tosi kiireistä. Pariskunta oli ottanut myös Satakunnan Museon kahvilan hoitoonsa, mutta pian he huomasivat, että kahden toimipisteen avoinna pitäminen ei onnistunut.
– Ajatuksena oli palkata lisäkäsiä, mutta se ollutkaan mahdollista. Emme pystyneet tarjoamaan riittävästi tunteja, eivätkä asiakasmäärät lähteneet kunnolla kasvuun, he kertovat.
Niinpä toiminta keskitettiin vain taidemuseolle elokuussa.
Ylipäätään kahvilan pitämiseen menevä työmäärä oli yllätys.
– Meillä oli monenlaisia ideoita esimerkiksi paikallisista tuotteista, mutta aika on mennyt arjen pyörittämiseen: ruuanlaittoon ja asiakaspalveluun. Maanantaisin museo on kiinni, mutta silloin täytyy tehdä hankinnat ja valmistella tulevaa viikkoa. Kovaa työtä tämä on, pyörittää kahvilaa ja pitää asiakkaat tyytyväisinä.
Heitä ilahduttaa kävijöiltä saatu hyvä palaute, mutta asiakasmäärään he toivovat kasvua. Jokirantaa on kehitetty, mutta kaupunkilaiset eivät ole vielä kunnolla löytäneet tietään sinne.
Tukholmasta kotoisin oleva Tommy työskenteli aiemmin laivakokkina isoilla aluksilla. Reilu neljä vuotta sitten hän odotti laivanvaihtoa Liettuan satamakaupunki Klaipėdassa ja tapasi Neringan, joka työskenteli paikallisessa merimuseossa kuraattorina. Rakkaus syttyi ja muutaman vuoden miettimisen jälkeen pariskunta päätti asettua Poriin lähelle Tommyn lapsia. Neringan 12-vuotias poika muutti mukana ja käy nyt kansainvälistä koulua Porissa.
– Mietimme miten Porissa voisi työllistyä näinä vaikeina aikoina, joten kahviloiden kilpailutus tuntui mahdollisuudelta.
Neringa on työn ohessa opiskellut suomea. Kieli tuntuu haastavalta, erityisesti Porin murre.
Porin taidemuseon remontissa myös kahvila uudistui. Kahvilan yrittäjät Neringa Sukyte-Jääskö ja Tommy Jääskö iloitsevat kauniista toimintaympäristöstä. Kuva: Sanna Jääskeläinen
Kahvila on taidemuseon remontin jälkeen sijainnut eri paikassa museon aulan yhteydessä. Tila on tyylikäs, kalustettu suomalaisella designilla. Neringa ja Tommy toivovat, että yhä useampi löytäisi tiensä kahvilaan.
– Olemme auki museon aukioloaikoina, mutta tänne saa tulla kuka vaan – ei tarvitse käydä museon puolella, eikä ostaa pääsylippua tullakseen lounaalle tai kahville, he muistuttavat.
Taidemuseon kahvilassa on arkisin tarjolla lounas ja viikonloppuisin molempina päivinä brunssi. Lounaalle voi tulla kuka vaan, mutta brunsseille täytyy varata paikka.
– Tarjoamme pääsääntöisesti kotiruokaa, mutta myös muitakin makuja. Joka päivä on tarjolla myös keittolounas – lohikeitto on suomalaisten ikisuosikki. Samoin leivonnaisissa klassikot pitävät pintansa, voisilmäpulla on suosituin kahvileipä, Tommy kertoo.
Neringalle suomalainen keittiö ei ollut ennestään kovin tuttu, mutta hän on nopeasti oppinut.
– Liettuassa käytetään ruuanlaitossa enemmän voita ja kermaa, mutta muuten arkiruoka on melko samanlaista. Juhlapyhinä meillä on erilaiset perinneruuat, hän kertoo.
Museon kahvilaan Neringa ei kuitenkaan ole tuonut liettualaisia ruokia.
– Nopeasti huomasimme, että asiakkaat tykkäävät tutusta ja turvallisesta. Niinpä teemme sellaista tarjolle.
Pariskunta kertoo kuitenkin kehittäneensä reseptiikkaa, muun muassa appelsiinichilimutakakun.
– Olemme miettineet, että taidemuseolla voisi olla nimikkoleivonnainen. Kun pidimme kahta kahvilaa yhtä aikaa, ei kehitystyölle ollut aikaa. Ehkäpä nyt alamme pohtia tätä asiaa.

