Pasi Rein / STT

Kipu ja tois­tu­vat vas­toin­käy­mi­set ovat pa­kot­ta­neet Ris­to­mat­ti Ha­ko­lan pun­ta­roi­maan huip­pu-ur­hei­lun mie­lek­kyyt­tä. Uran jat­ka­mi­nen on ko­e­tel­lut hen­kis­tä lu­juut­ta, kun vai­vat ja ki­vut ovat häi­rin­neet ke­sä­har­joit­te­lua kol­mat­ta vuot­ta pe­räk­käin.

Maas­to­hiih­to­maa­jouk­ku­een sa­na­val­mis ilo­pil­le­ri ei pi­ris­ty­nyt hä­nel­le tyy­pil­li­seen vit­sai­luun, kun hän ker­toi har­joi­tus­kau­den tun­nel­mis­taan ja uran jat­ko­nä­ky­mis­tä maas­to­hiih­tä­jien me­di­a­päi­vä­nä Hel­sin­gis­sä.

– Tie­dän, mil­tä tun­tuu ol­la poh­jal­la. Ker­ron sii­tä tar­kem­min hen­ki­lö­ku­vas­sa­ni jos­kus vuon­na 2070, Ha­ko­la sa­noi, ja va­ka­va il­me al­le­vii­va­si sa­no­ja.

Ha­ko­lan har­joi­tus­kau­si on ol­lut rik­ko­nai­nen hel­lit­tä­mät­tö­män ra­si­tus­vam­man ta­kia. Hä­py­luun tu­leh­dus hait­taa var­sin­kin va­paan hiih­to­ta­van har­joit­te­lua.

– On se vai­van­nut pe­rin­tei­sel­lä­kin hiih­to­ta­val­la, mut­ta olen tä­hän saak­ka pys­ty­nyt tais­te­le­maan sen ki­vun kans­sa, Ha­ko­la ker­toi.

Kipu uh­kaa käy­dä sie­tä­mät­tö­mäk­si, kun se jat­kuu kuu­kau­des­ta toi­seen ei­kä sal­li täy­si­pai­nois­ta har­joit­te­lua. Ti­lan­ne on hen­ki­ses­ti ku­lut­ta­va, kun kun­ni­an­hi­mo ja tah­to ovat tör­mäys­kurs­sil­la ke­hon kes­tä­vyy­den kans­sa.

– Huip­pu-ur­hei­lus­sa ei ole mi­tään jär­keä, jos sii­nä ei lai­ta it­se­ään sa­tap­ro­sent­ti­ses­ti pe­liin, Ha­ko­la se­lit­ti.

– Joku on eh­dot­ta­nut, et­tä vedä vä­hän löy­sem­min, mut­ta ei tätä voi teh­dä niin. Olen ha­lun­nut pär­jä­tä ja teh­dä kai­ken sa­ta­sel­la. Ja ur­hei­lus­sa vaih­to­eh­dot ovat oi­ke­as­taan sata tai nol­la.

Ha­ko­lal­la on Oberst­dor­fin 2021 MM-ki­sois­ta pa­ri­vies­tin ho­pea ja vii­me tal­ve­na hän kun­tou­tui vai­keuk­sis­taan MM-ki­so­jen vies­ti­jouk­ku­ee­seen, joka saa­vut­ti Pla­ni­cas­sa vies­ti­ho­pe­an 4x10 ki­lo­met­rin kil­pai­lus­sa.

Nyt Ha­ko­la miet­tii, mi­ten har­joi­tus­poh­jat riit­tä­vät.

– On­nis­tuin edel­lis­kau­sil­la nou­se­maan van­hoil­la höy­ryil­lä. Nyt tun­tuu, et­tei se ole enää niin help­p­poa, kun on kol­mas vai­kea vuo­si me­nos­sa, Ha­ko­la tun­nus­ti.

Ha­ko­la tun­tuu it­se­kin ih­met­te­le­vän, mis­tä hän on löy­tä­nyt voi­maa jat­kaa uraan­sa.

– Jo­kin saa hiih­tä­mään uu­des­taan ja uu­des­taan, Ha­ko­la jat­koi.

– Se on kuin us­koi­si jou­lu­puk­kiin. Et­tä jos vie­lä pys­tyi­si nou­se­maan. Ur­hei­lu pe­rus­tuu täl­lai­siin us­ko­muk­siin.

Ei­kä luo­vut­ta­mi­nen­kaan oli­si help­poa.

– Ti­lan­ne oli­si hen­ki­ses­ti hel­pom­pi, jos osai­si jo­ten­kin aja­tel­la, et­tä tämä on vain ur­hei­lua. Mut­ta mi­nul­le tämä on am­mat­ti, ja olen teh­nyt tätä 30 vuot­ta täy­sil­lä.

Us­koa ja luot­toa mah­dol­li­suuk­siin­sa Ha­ko­la pön­kit­tää ai­em­mil­la on­nis­tu­mi­sil­la.

– Olen pys­ty­nyt en­nen­kin nou­se­maan ta­kai­sin huip­pu­kun­toon. Esi­mer­kik­si vii­me vuon­na olin käy­tän­nös­sä puo­li vuot­ta har­joit­te­le­mat­ta ja nou­sin siel­tä MM-jouk­ku­ee­seen.

Tu­ke­na on myös val­men­ta­ja Tee­mu Pa­sa­nen.

– Hän on val­men­ta­nut mi­nua vain pari kat­ko­nais­ta vii­me kaut­ta, mut­ta hän tun­tee mi­nut 15 vuo­den ajal­ta. Kyl­lä me on niin­ku..., Ha­ko­lan puhe kat­ke­si.

Ha­ko­la miet­ti het­ken kek­si­äk­seen ti­lan­tees­taan vie­lä jo­tain po­si­tii­vis­ta.

– Nyt ni­vu­nen on taas vä­hän pa­rem­pi, mut­ta sen kans­sa ei saa teh­dä yh­tään vir­het­tä. Ja vir­he voi ol­la vaik­ka kak­si alu­et­ta lii­ak­si kuor­mit­ta­vaa tree­niä put­keen.

Joka ta­pauk­ses­sa Ha­ko­lan ur­hei­lu-ura jat­kuu tois­tai­sek­si.

– Haa­vei­lin täs­tä am­ma­tis­ta koko lap­suu­den. Tais­tel­laan nyt, Ha­ko­la lu­paa.