Ruotsi tykitti pelätyn revanssin – Porilaiset onnistuivat kisajärjestelyissä, mutta historian toinen MM-kulta jäi taas haaveeksi
Vesa-Pekka Järvelä
Eksoottistahan se oli. MM-Pori, jääpallon arvoturnaus ja vieläpä talvisissa olosuhteissa. Alkusarjan rajut tasoerot ja epätasainen finaali himmensivät hieman MM-tunnelmaa. Viikonlopun väkeä vetäneet mitalipelit tekivät kuitenkin turnauksesta näillä leveysasteilla ennennäkemättömän elämyksen.
Kokemus oli kiehtova. Kliimaksiin päättyneeseen kisaviikkoon mahtui monenlaista. Kellon tikittäessä keskiviikkona vasta aamukahdeksaa Karhupaanalla kamppailivat jo aikaisen herätyksen saanut kotijoukkue ja A-sarjan uusi tuttavuus Hollanti. Sekin oli ainutkertaista, että ennakkoon selvältä tuntunutta kamppailua oli tullut seuraamaan lähes 900 katsojaa.
Kisa-fiilistä nosti runsaslukuinen koululaisten joukko. Aamuottelu oli eksoottinen kokemus heille ja myös kokeneille Narukerä-kasvateille Jussi Aaltoselle, Jaakko Hyvöselle ja kapteeni Samuli Helavuorelle.
– Olihan ajankohta vähän outo: herätys 5.30 ja aamupalan jälkeen pelipaikalle jo 6.30. Pienen ulkoilun jälkeen kroppa olikin jo valmis peliin, kertoi Aaltonen.
Vetlanda BK:n maalia Ruotsissa vartioivan Aaltosen hommat jäivät maalilla vähiin. Torjuntoja 36-vuotiaalle konkarille tuli avausjaksolla kolme.
– Kakkosjaksolla oli vähän hiljaisempaa. Hereillä piti kuitenkin olla loppuun asti. Siinä auttoi viileähkö tuuli. Kaiken kaikkiaan selvisimme pakkopullasta suunnitelmien mukaan. Tunnelmaa kohotti mukavasti paikalle tullut lapsivoittoinen yleisö, sanoi Aaltonen.
Keskiviikon pelistä tulikin oletetun kaltaiset murskajaiset. Keli oli jäätävä, mutta niin oli lopputuloskin. Jenkki-sikermää avauspelissä ryöpyttänyt Suomi jyräsi puolivalollakin tulppaanimaan pitkät pelimiehet tylyin lukemin 16–0.
Alankomaan ja Unkarin vaisut otteet osoittavat koruttomasti jääpallon kapean kansainvälisen kärjen. MM-turnauksen heittopussit, lähinnä harrastetason miehistöillä Suomeen saapuneet maat ovat yhä jääpalloilun statisteja.
– Käytännössä kisoissa on kahden kerroksen väkeä. Matka mitalisijoille on pitkä myös nuorella joukkueella Poriin tulleella USA:lla. Norjalla on sentään yksittäisissä peleissä ohut yllätysmahdollisuus, pohti Jääpalloliiton puheenjohtajana jatkava Antti Parviainen kolmen murskavoiton jälkeen.
Tälläkin kertaa vuonomaan miehet joutuivat kuitenkin tyytymään himmeimpiin mitaleihin. Parviainen puolestaan kiitteli MM-tunnelmaa ja kisaorganisaation onnistumista. Hän myös korosti, että jääpallo on ulkolaji – ainakin vielä toistaiseksi.
– Hyvät säät kruunasivat kisaviikon. Oli toivottua talvikeliä, eikä pakkanenkaan paukkunut liian kovana. Toisin oli aikoinaan Venäjällä. Arkangelin MM-turnauksessa -99 pakkanen huiteli –40 asteessa. Toimitsija oli kuitenkin ”säätänyt” mittariaan niin, että se näytti vain 24 astetta. Siitä siirryttiin sitten kiltisti kentälle, muistelee Parviainen.
Nopeita avausmaaleja tehtaillut Ruotsi iski sunnuntain finaalissa pelätyn revanssin.
Tinkimättömän taustatyön ja talkooväen väsymättömän uurastuksen takaama onnistunut MM-kisaisännyys oli tapahtumakaupungiksi profiloituneelle Porille imagollisestikin upea asia. Porissa koettiin varsinkin loppuviikon mitalipeleissä pelillisesti säväyttäviä hetkiä. Niitä Karhupaanalle vaivautunut yleisö olisi toivonut näkevänsä paljon enemmänkin. Tuli aivan liikaa ennalta arvattuja otteluja. Murskalukemat latistivat tunnelmaa, ja himmensivät arvokisoille kuuluvaa arvoa.
Alkuviikko mentiin isäntien osalta laulellen. Tosipelit alkoivat torstaina. Kuten ennakoitiin, kolmatta kertaa boikotissa pysyneen Venäjän ja kuuden pronssimitalin Kazakstanin poissaolon myötä taistelu MM-kullasta käytiin nytkin Suomen ja Ruotsin kesken.
Parviainen ennakoi finaaliasetelmia viikko sitten.
– Uskoisin, että ulkona pelaamisesta on meille pientä etua. Vaikka Ruotsi menetti tähtensä Erik Petterssonin, länsinaapuri on jälleen monien papereissa mestarisuosikki. Meidän takanamme on kotikatsomon vankka tuki. Veikkaan, että tunnelma kohoaa ja kannustus kasvaa, kun yleisöä tulee ratkaisuotteluissa paljon paikalle.
Parviaisen veikkaus meni osittain oikeaan. Suomi esitti perjantaina 3 000 katsojan edessä vahvan kenraaliharjoituksen. Sunnuntai käänsi kaiken päälaelleen. Ruotsin revanssi oli pelätyn raju. Loppuunmyydyn finaalin ylivoimainen 9–1-voitto toisti kahden edellisen MM-turnauksen ratkaisua. Kaksi vuotta sitten kamppailu kullasta oli paljon tiukempi. Sellaisen taistelun olisi suonut Karhupaanan katsojillekin.
3 000 katsojaa keränneet Ruotsi-ottelut todistivat, että Porissa vallitsee vahva jääpallokulttuuri. Kuva: Vesa-Pekka Järvelä

