Susijengi kirittää Porin ja Rauman junnukorista
Satakunnasta löytyy useassa palloilulajissa joukkue kansalliselle huipulle. Koripallossa Pori ja Rauma ovat jääneet kuitenkin pahasti paitsioon. Pientä valoa on silti näkyvissä.
Vesa-Pekka Järvelä
Suomalaisella koripallolla menee paremmin kuin koskaan. Riian EM-turnaus todisti taas sen, että Susijengi on iso ilmiö. Fanit ovat ottaneet tasoaan nostaneen joukkueen omakseen, nuoria pelaajia siirtyy ennätysmäärä laadukkaisiin jenkkiyliopistoihin ja myös juniorimaajoukkueiden menestys on ollut nousussa.
NBA:n huippunimiin jo pitkään kuuluneen Lauri Markkasen johtaman Susijengin haave ensimmäisestä arvokisamitalista jäi vielä toteutumatta. Pronssi olisi ollut suomalaisen palloilun tulevaisuudelle jättipotti. Mitali olisi ollut otettavissa, mutta Giannis Antetokounmpon tähdittämä Kreikka onnistui hyydyttämään Suomi-koriksen kirkkaimpien tähtien terävimmän vireen.
– Maajoukkue liitää korkeammalla kuin koskaan. EM-mitalikin oli lopulta miltei hyppysissä, mutta isojen maiden joukossa neljäs sija on huippusuoritus. Esimerkin voima on junnuille tärkeää. Menestys toivottavasti vahvistaa kipinän entistä isommaksi roihuksi, sanoo BC Sisun miesten vastuuvalmentajaksi palannut Markku Heino.
Lauri Markkanen on Suomi-koriksen kiistaton keulakuva.
Ville Vuorinen
Lauri Markkasen isä Pekka sai alustavat koripallo-oppinsa synnyinkaupungissaan Porissa. Ennen uransa huippuhetkiä 129 maaottelun tähti nähtiin Porin Korinpunojien riveissä. Markkasten kohdalla voi kuitenkin sanoa, että pojasta polvi vain paranee.
Ratkaisupelien pienestä hiipumisesta huolimatta Utah Jazzin ammattilainen on luonut taidoillaan Suomeen huiman korisbuumin. Nuoria on tullut globaalin mahtilajin pariin ilahduttavan paljon.
Kotimaan Korisliiga ei ole kuitenkaan päässyt mukaan imuun. Seurojen budjetit, yleisömäärät ja muut keskeiset tunnusluvut ovat pysyneet suurin piirtein entisellä tasollaan. Merkittävä kehityksen hidaste liittyy olosuhteisiin. Liigaotteluita pelataan pitkälti vanhoissa, ahtaissa liikuntasaleissa. Uusia, upeita hallejakin on onneksi saatu rakennettua – muun muassa Poria pienemmille paikkakunnille kuten Kauhajoelle ja Nokialle.
Porissakin tilanne on ollut olosuhteiden suhteen haasteellinen, myös koripallon kannalta. Pientä helpotusta on tuonut Pohjois-Porin komea monitoimitalo. Siellä pelaa pääosin koripallon porilainen erikoisseura BC Sisu.
– Olosuhteissa ei ole valittamista, mutta salimaksut ovat liian korkeat suhteessa kaupungin toiminta-avustukseen, sanoo BC Sisun toiminnanjohtaja Jani Luoma.
Kipuaminen koripallon kansalliselle huipulle on ollut Porissa vuosien mittaan miltei utopiaa. Varsinkin miehissä polku ylemmille sarjatasoille on kivikkoinen. Tällä hetkellä BC Sisun miesten joukkue pelaa läntisen alueen miesten II divisioonassa. Pari vuotta sitten Sisun poikien U16-joukkue sen sijaan teki historiallisen tempun etenemällä ikäluokkansa SM-sarjaan.
2010-luvulla BC Sisun juniorityö sai uutta puhtia, ja harrastajamäärät lähtivät uuteen nousuun.
– Pari viimeistä vuotta ollut melko rauhallista kasvua. Voisi sanoa, että on pysytty samoissa harrastajamäärissä. Varsinkin tyttöpuolelle kaivataan lisää eri-ikäisiä tyttöjä, toivoo Luoma.
Sisu tarjoaa toimintaa kaikenikäisille harrastajille ja toimintaa on harrasteliikunnasta kilpakoripalloon. Oma vaikutuksensa on luultavasti ollut Susijengin nostattamalla innostuksella.
– Tällä hetkellä pelaajia on noin 220 ja eri ryhmiä 15. Valmentajia ja muita seura-aktiiveja on toiminnassa mukana useita kymmeniä, mutta lisää vetäjiä kaivattaisiin kipeästi, sanoo Heino.
Luoma korostaa, että BC Sisu on ylpeä yhteisöllisyydestä, joka näkyy kaikessa seuran toiminnassa. Mukaan toimintaan on helppo tulla ja ilmapiiri on mukava ja välitön.
– Tavoitteenamme on luoda junioripelaajille mielekäs ja terve kasvuympäristö, kehittää nuorta pelaajakaartia kohti aikuisten kamppailuja ja kohottaa Porin asemaa maamme koripallokartalla, painottavat Luoma ja Heino.
Koris kiinnostaa myös Raumalla. Vuonna 1993 Feran koripallojaoston pohjalle perustettu Rauma Basket liikuttaa niin tyttö- ja poikajunioreita kuin aikuisjoukkueita. Aikuisten joukkueissa voi joko harrastaa 1–2 kertaa viikossa tai pelata alueellista III-divisioonaa.
– Viikoittain treeneissä liikkuu noin 200 lasta ja nuorta. Susijengin huuma on tarttunut myös raumalaisiin. Lajista innostuneita junnuja on tullut runsaasti mukaan. Lokakuussa käynnistämme lisäksi aikuisten koriskoulun. Siihenkin on saatu ilahduttavasti ilmoittautumisia, kertoo RaBan puheenjohtaja Maria Airaksinen.