Vesa-Pek­ka Jär­ve­lä

Maa on mus­ta ja län­si­ran­ni­kon jou­lu uh­kaa jää­dä lu­met­to­mak­si. Val­kois­ta jou­lua toi­voi myös kiek­kou­ran­sa jäl­keen Po­riin pa­lan­nut Tom­mi Tai­mi.

– Las­ten kan­nal­ta kun­non tal­vi­ke­li oli­si toi­vot­ta­vaa, ja kyl­lä­hän pie­ni­kin lu­mi­pei­te läm­mit­täi­si omaa­kin miel­tä. Toi­saal­ta täl­lai­seen sää­hän on tot­tu­nut ul­ko­mail­la pe­la­tes­sa. Vie­tim­me kol­me jou­lua Nor­jas­sa, ei­kä Os­lon suun­nal­la ko­vin tal­vi­sel­ta näyt­tä­nyt. Sar­ja­pe­lit kiek­koil­tiin jou­lun mo­lem­min puo­lin, ei­kä sii­hen yleen­sä mah­tu­nut Suo­men vi­siit­tiä. Myös­kin KHL-vuo­si­na jou­lu jäi taka-alal­le, Kun­lun Red Sta­rin pe­li­kin osui jou­lu­aa­tol­le. Kii­na­lai­set ja ve­nä­läi­set ei­vät jou­lua viet­tä­neet, mut­ta meil­le eu­roop­pa­lai­sil­le jär­jes­tet­tiin ly­hyt jou­lu­ti­lai­suus ja ho­tel­li­huo­nee­seen han­kit­tiin sen­tään kuu­si. Eli ai­ka ko­rut­to­mik­si ne juh­lat siel­lä kau­ko­mail­la jäi­vät, muis­te­lee myös Amur Ha­ba­rovs­kia, Slo­van Bra­tis­la­vaa ja HIFK:ta ural­laan edus­ta­nut Tai­mi.

Tai­mi sai vii­me vii­kol­la vie­rai­ta Nor­jas­ta. Kiek­ko­mie­hiä he ei­vät ol­leet vaan muis­ta yh­teyk­sis­tä tut­tu­ja ka­ve­rei­ta.

– Kyl­lä­hän heil­le oli­si mie­lel­lään esi­tel­lyt ko­ti­kau­pun­kia vä­hän kau­niim­mas­sa tal­vi­sääs­sä. Sai­vat sen­tään näh­dä me­ren ja Yy­te­rin.

Tun­nel­ma kui­ten­kin syn­tyy Tai­min mie­les­tä il­man lu­mis­ta mai­se­maa­kin.

– Meil­le ja lä­hi­pii­ril­le on ai­na ol­lut tär­kein­tä yh­des­sä­o­lo. Sen tun­teen ta­voit­taa par­hai­ten Po­ris­sa. Nyt lät­kä­u­ran jäl­keen jou­lus­ta voi pai­neet­to­mam­min, ker­too Tai­mi.

Ässä-kasvatin viimeiset pelivuodet vierähtivät oslolaisseurassa.

Syys­kuus­sa 35 vuot­ta täyt­tä­nyt Tai­mi aloit­ti Nor­jan pää­sar­jas­sa syk­syl­lä 2020. Ot­te­lui­ta os­lo­lai­sen Vå­le­ren­gan pai­das­sa ker­tyi va­jaat pari sa­taa. Äs­sä-kas­va­tin roo­li VIF:n puo­lus­tuk­ses­sa oli iso. Va­ra­kap­tee­nik­si eden­nyt luot­to­pak­ki na­kut­ti yh­teen­sä 162 pis­tet­tä ja naut­ti suur­seu­ras­sa isoa ar­vos­tus­ta.

– Per­heen elä­mä vau­raas­sa vuo­no­maas­sa oli mo­nel­la ta­paa mal­lil­laan. Vå­le­ren­gan ko­mea ko­ti­a­ree­na Jor­dal Am­fi oli ki­ven­hei­ton pääs­sä asun­nol­tam­me, sa­moin kuin las­ten päi­vä­ko­ti.

Kol­men lap­sen isä eli Os­los­sa pe­liu­ran­sa unel­maa.

– Oli­han se ai­ka ihan­teel­li­nen ti­lan­ne am­ma­tin har­joit­ta­mi­sel­le: puit­teet koh­dal­laan, hal­lil­la mur­ki­naa tar­jol­la pit­kin päi­vää ja pe­li­mat­kat koh­tuul­li­sen ly­hyi­tä. Nar­vi­kin reis­su oli hie­man pi­dem­pi, mut­ta joi­hin­kin mat­sei­hin pääs­tiin var­tis­sa.

Mää­rä­tie­toi­sen kiek­ko­mie­hen unel­ma kui­ten­kin mu­re­ni vii­me ke­vää­nä.

– Kä­te­ni jäi tak­laus­ti­lan­tees­sa kau­ka­lon lai­dan vä­liin. Tärs­kyl­lä oli ikä­vät seu­rauk­set. Ran­net­ta ope­roi­tiin huip­pu­a­si­an­tun­ti­jan voi­min, mut­ta lo­pul­ta lää­kä­rin tuo­mio oli tyly. Ran­ne ei oli­si toi­pu­nut pe­li­kun­toon ja ura oli pis­tet­tä­vä lo­pul­li­ses­ti pa­ket­tiin. Osa­sin odot­taa sitä, mut­ta oli­han se mel­koi­nen ta­kais­ku. Kau­si oli tar­koi­tus viet­tää jääl­lä ei­kä suin­kaan sai­raus­lo­mal­la. Vaik­ka lo­pe­tus­pää­tös kir­pai­si, piti ot­taa jär­ki kä­teen. Pää­a­sia on, et­tä kä­den kans­sa pär­jää ar­jen as­ka­reis­sa.

Vålerengan komea kotiareena Jordi Amfi oli aivan Taimin asunnon lähellä. Kuva: Vesa-Pekka Järvelä

Har­vi­nai­sen pit­kän so­pi­muk­sen vii­si vuot­ta sit­ten al­le­kir­joit­ta­nut Tai­mi oli miet­ti­nyt pe­liu­ran­sa jat­koa en­si ke­vään jäl­keen vie­lä vuo­del­la.

– Nyt sitä ei tar­vit­se poh­tia. Pi­tää sil­ti ol­la tyy­ty­väi­nen, et­tä sain kiek­koil­la näin­kin pit­kään, ja näh­dä lät­kä­kult­tuu­ria mo­nel­ta eri kul­mal­ta.

Tai­mi juh­li Äs­sien pai­das­sa Suo­men mes­ta­ruut­ta ke­vääl­lä 2013. Seu­raa­va­na vuon­na po­ri­lais­pak­ki näh­tiin myös Lei­jo­nis­sa.

– Ne ovat luon­nol­li­ses­ti hie­no­ja muis­to­ja, mut­ta vii­mei­set vii­si vuot­ta vuo­no­maas­sa ovat jää­neet sit­ten­kin pääl­lim­mäi­se­nä mie­leen. Mes­ta­ruus jäi Vå­le­ren­gal­ta mi­nun ai­ka­na­ni va­li­tet­ta­vas­ti saa­vut­ta­mat­ta. Ke­vääl­lä 2024 ete­nim­me fi­naa­liin as­ti, mut­ta jou­duim­me tai­pu­maan Stor­ha­ma­ril­le. Tai­dol­li­ses­ti Nor­jan ka­peis­sa kau­ka­lois­sa ol­laan ai­ka lä­hel­lä mo­nia eu­roop­pa­lais­lii­go­ja. Vauh­tia riit­tää, mut­ta fy­siik­ka- ja tak­tiik­ka­puo­lel­la ol­laan jäl­jes­sä.

Tai­min mu­kaan Eli­te­Hoc­key-lii­gas­sa pa­nos­te­taan vah­vas­ti nor­ja­lais­pe­laa­jiin.

– Stor­ha­mar on sii­nä suh­tees­sa lii­gan vah­vin seu­ra. VIF:kin kuu­luu kär­ki­jouk­koon ja seu­ral­la on ta­lou­del­li­ses­ti rah­kei­ta me­nes­tyä, mut­ta jo­tain on vii­me vuo­si­na jää­nyt puut­tu­maan.

Täl­lä kau­del­la suo­ma­lai­se­dus­tus on os­lo­lais­seu­ras­sa vain maa­li­vah­ti Joo­na Vou­ti­lai­sen va­ras­sa.

– Pe­li­can­sis­sa ko­vaa tu­los­ta teh­nyt Ryan Lasch han­kit­tiin täk­si kau­dek­si VIF:n hyök­käyk­seen – ei­kä var­maan ihan pik­ku­ra­hal­la. Ai­ka näyt­tää, mi­ten 38-vuo­ti­as te­ho­tyk­ki pär­jää Nor­jas­sa.

Omis­ta tu­le­vai­suu­den ku­vi­ois­taan Tai­mi on vie­lä vai­to­nai­nen.

– Suun­ni­tel­mat ete­ne­vät. Niis­tä tie­do­te­taan to­den­nä­köi­ses­ti al­ku­vuo­des­ta, lu­paa ex-kiek­koi­li­ja.