Huononeva kunto ja yleistyvä ylipaino haastavat sekä toimintakykyä että tuottavuutta – "Vene vuotaa molemmista päistä"
Anne Salomäki / STT
Yli 40 vuotta jatkunut varusmiesten kunnon heikkeneminen voi kieliä siitä, että 50-vuotiaista miehistä erittäin harvalla on hyvä kestävyyskunto vuonna 2040. Myös nuorempien kunnon ennustetaan rapistuvan entisestään: UKK-instituutin, Maanpuolustuskorkeakoulun, Puolustusvoimien sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tekemän ennustemallin mukaan vuonna 2040 vain kuudella prosentilla 30-vuotiaista on hyvä kestävyyskunto.
Yhteistutkimuksessa luotiin ennustemalli suomalaisten työikäisten miesten kestävyyskunnon kehitykselle hyödyntäen varusmiesdataa vuosilta 2005–2021 ja KunnonKartta 2021–2022 -tutkimusta. Mallin mukaan vuonna 2040 reilut 40 prosenttia 50-vuotiaista ja kaksi kolmasosaa 60-vuotiaista on heikkokuntoisia. Hyväkuntoisia 40-vuotiaita ennustetaan olevan vain kolme prosenttia, 50-vuotiaita kaksi prosenttia ja 60- ja 70-vuotiaita alle puoli prosenttia.
Kestävyyskunnon heikkenemisen trendi on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi vuonna 1979 joka neljäs asepalveluksen aloittava juoksi Cooperin testissä eli 12 minuutin aikana 3 000 metriä. Vuonna 2021 osuus oli enää viisi prosenttia. Korkeintaan 2 200 metrin juoksutestituloksen sai vuonna 1979 vain neljä prosenttia, kun vuonna 2021 osuus oli lähes kolmannes.
KunnonKartta-tutkimuksen mukaan miesten keskimääräinen kestävyyskunto on työuran lopulla noin neljänneksen heikompi kuin työuran alkaessa.
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sanoo, että kestävyyskunnon heikentyminen ja samanaikainen ylipainon sekä lihavuuden yleistyminen uhkaavat jo nyt suomalaisten toimintakykyä. Tällä ja seuraavalla vuosikymmenellä ilmiö alkaa hänen mukaansa kuitenkin haastaa jo muun muassa työn tuottavuutta ja suunnitelmia pidentää työuria.
– Kun sekä kestävyyskunnossa että kehon painossa on samaan aikaan haasteita, eli kroppa on painavampi ja kunto huonompi, vene vuotaa molemmista päistä, hän kuvailee STT:lle.
Vaikka malli keskittyy käytössä olleen aineiston vuoksi miehiin, ongelma koskee Vasankarin mukaan muitakin. Hän sanoo, että esimerkiksi peruskoululaisten Move!-mittauksissa tulokset ovat huonontuneet kaikilla, ei vain pojilla.
– Absoluuttinen kuntotaso, joka työikäisellä naisella on työuran alussa, on jopa heikompi kuin miehillä. Toisin sanoen kestävyyskunnon lasku ja sen aiheuttamat haasteet koskevat naisia hieman miehiä aiemmin, Vasankari kertoo.
Tilanne ei kosketa vain ihmisiä itseään. Tutkimuksessa huomautetaan, että fyysisesti vaativiin tehtäviin voi tulla työvoimapulaa. Lisäksi huono kunto vaikuttaa ainakin sairastavuuteen, työkykyyn ja työkyvyttömyyseläkkeisiin.
Vaikka robotiikka ja automaatio ovat jo ottaneet monia raskaita hommia hoitaakseen ja useiden töiden fyysinen vaativuus on keventynyt 1970-luvulta, Vasankarin mukaan huonoa kestävyyskuntoa ei ratkaista konevoimalla. Hän painottaa, että mitä suuremman osan ihminen maksimikunnostaan käyttää työpäivän aikaan, sitä enemmän työ kuormittaa.
– Työtehtävä voi olla fyysisesti kovin helppo, mutta jos kuntotaso tipahtaa riittävän alas, jo pelkkä arjen kuormitus on lähellä maksimia. Silloin ei palauduta, ei jakseta ja koetaan, ettei päivästä tahdo selvitä.
Erityisen suureksi ongelma paisuu, jos työ rasittaa fyysisesti, kuten pelastajilla, rajavartijoilla ja poliiseilla. Mallinnuksen perusteella sellaisissa töissä ei enää vuonna 2040 ole mukana 50 vuotta täyttäneitä.
Ratkaisuksi tutkimuksen tekijät esittävät esimerkiksi panostuksia joukkoruokailuun, terveellisen ruoan arvonlisäveron madaltamista verrattuna vähemmän terveelliseen ruokaan. Lisäksi rasittavan ja reippaan liikunnan määrää lisäämään pyrkivät toimet voivat auttaa parantamaan kestävyyskuntoa. Vasankari korostaa, että koska ilmiön taustalla on monenlaisia tekijöitä, myös muutosta ajavien toimenpiteiden on oltava monipuolisia sekä määrätietoisia ja pitkäkestoisia.
Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli julkaistaan Futura-lehden teemanumerossa myöhemmin maaliskuussa.
